Vimpelin lukiosta vuonna 1976 valmistuneet riemuylioppilaat kokoontuivat 30. toukokuuta juhlavaan tilaisuuteen koululle ja rennompaan kuulumisten vaihtoon Kuntalaisten olohuoneelle.
Riemuylioppilaaksi kutsutaan henkilöä, jonka valmistumisesta on kulunut tasan 50 vuotta.
–Naapuriltani Pirkkalassa kuulin, että kun on 60 vuotta kulunut ylioppilaslakin saannista, on ratkiriemuylioppilas, siinäpä sitä tavoitetta, naurahtaa riemuylioppilaiden kokoontumista puuhaillut Pirjo Hallapuro.
Riemuylioppilaiden juhlapuheessa Jarmo Seppä muisteli vuoden 1976 tapahtumia ja kertoi, että asukkaita oli Vimpelissä tuolloin 4 585, noin 2 000 enemmän kuin nyt.
–Ylioppilaita valmistui 26 henkilön ryhmä. Vimpelin Veto oli edellisenä vuonna voittanut pesäpallon mestaruussarjassa hopeaa, joten kauteen oli lähdetty suurin odotuksin. Kausi kuitenkin päättyi kuudenteen sijaan, muisteli Seppä.
Hän kertoi siteistään kouluun ja toivoi, että lukio-opetus säilyisi Vimpelissä myös tulevaisuudessa.
–Minulla on henkilökohtaista lukkarinrakkautta tätä koulua kohtaan. Isoisäni Armas Seppä oli mukana perustamassa oppikoulua Vimpeliin vuonna 1943 ja isäni Martti Seppä kirjakauppiaana oli tiiviissä yhteistyössä kunnan koulutoimen kanssa yli 20 vuotta.
Seppä sanoi yleissivistävän ja korkeakoulutukseen mahdollistavan tien olevan kunnalle myös arvovalinta.
–Myös perinteet ja saavutukset velvoittavat koulua, jolla on yksi erikoislaatuinen tilastotieto: kaksi kirjallisuuden Finlandia-palkittua.
”Lukio antoi hyvät eväät elämään”
Elämänpolut johdattelivat riemuylioppilaat valmistumisen jälkeen eri puolelle Suomea ja maailmaa.
–Vesa Katajan tie vei jo lukion ensimmäisen luokan jälkeen kansainvälisiin ympyröihin Atlantic Collegeen, jossa hän suoritti ylioppilastutkintoa vastaavan tutkinnon, kertoo Seppä.
Yli puolet ryhmästä hankki itselleen ylemmän korkeakoulututkinnon ja joukosta löytyy myös eri alojen maistereita, yksi lisensiaattitason tutkinnon suorittanut ja kaksi tohtoriksi väitellyttä. Suurin osa on eri alan opettajia ja sairaanhoitajia.
Pirjo Hallapuro kertoo lukion olleen luonteva vaihtoehto tulevaisuuden suunnitelmien muutoin ollessa auki. Lukion hän kertoo antaneen hyvät eväät elämään.
–Siellä oppi opiskelemaan ja etsimään tietoa. Opettajat olivat kannustavia ja hyvä yhteishenki omassa luokassa oli tärkeä asia. Tunnelma oli opintojen päätyttyä haikea, kun luokka hajosi ja jokaisen polku johdatteli vähän eri suuntiin.
Hallapuron polku vei sairaanhoitajaksi Pirkkalaan.
–Elämässä on tärkeää seurata sitä omaa ammattipolkua, minulla se oli sairaanhoitajan työ. Nyt olen ollut viisi vuotta eläkkeellä, mutta olen yhä tehnyt vanhustenpuolella työkeikkoja, kertoo Hallapuro.
Juhlapuheen pitänyt everstiluutnantti Jarmo Seppä teki uransa Puolustusvoimien palveluksessa, josta siirtyi eläkkeelle vuonna 2007. Tuoreille ylioppilaille hänellä oli tärkeä viesti.
–Valmistautukaa myös uudelleen kouluttautumaan, se on varmasti useimmilla edessä, koska maailma muuttuu ja muutosten nopeus vain lisääntyy. Itsekin toimin yrittäjänä runsaan 15 vuoden ajan sotilasurani jälkeen, sanoi Seppä.
–Kaikki ammatit ja koulutukset ovat arvokkaita ja vaihtoehtoja on monia!
