Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen yli 12 miljoonaa kiloa käytettyjä vaatteita vuonna 2025. Etelä-Pohjanmaan innokkaimmat kierrättäjät löytyivät Vimpelistä, jossa vaatelahjoituksia kertyi 3,4 kiloa asukasta kohti. Eniten vaatteita lahjoitettiin Seinäjoella, kaikkiaan yli 204 400 kiloa.
Suomalaisten UFF:lle lahjoittamien vaatteiden määrä kasvoi reilut 100 000 kiloa edellisvuoteen verrattuna (+1 %). Lahjoituksia kertyi 2,2 kiloa jokaista suomalaista kohti.
–Luonnonvaroja säästyy, kun mahdollisimman moni käyttökelpoinen vaate onnistutaan saamaan talteen ja uudelleenkäyttöön. Näin vähennetään uusien tekstiilien valmistus- ja ostotarvetta. On hienoa, että niin moni on tuonut itselle tarpeettomaksi käyneet vaatteet kierrätettäväksi, UFF:n vaatekeräyspäällikkö Jari Töyrynen kiittelee.
UFF jatkaa lahjoitettujen, käyttökelpoisten vaatteiden elinkaarta mahdollisemman pitkäksi. Vaatelahjoituksista saaduilla tuotoilla säätiö tuki kaikkiaan 38 kehitysyhteistyöhanketta Afrikassa ja Aasiassa vuonna 2025. Hankkeet keskittyivät erityisesti koulutukseen, ruokaturvaan, toimeentuloon ja lastenapuun. Vaatemyynnin tuotoilla katetaan myös vaatekeräyksen kulut, eikä yleishyödyllisen säätiön toimintaa tueta verovaroin.
Evijärven vaatekeräysmäärissä suurin kasvu
Etelä-Pohjanmaan innokkaimmat kierrättäjät löytyivät Vimpelistä (3,4 kg/as), Seinäjoelta (3,1) ja Kauhajoelta (3,0). Eteläpohjalaiset lahjoittivat vaatteita 2,6 kiloa asukasta kohti eli ahkerammin kuin mihin koko Suomen tasolla yllettiin.
Eniten vaatteita kerättiin Seinäjoella, yli 204 400 kiloa. Lisäystä edellisvuoteen oli lähes 2 700 kiloa. Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa Seinäjoki kipusi kolmanneksi innokkaimpien kierrättäjien joukkoon Joensuun ja Hämeenlinnan jälkeen.
Edellisvuoteen verrattuna vaatelahjoitukset lisääntyivät Etelä-Pohjanmaalla eniten Evijärvellä, jonka keräysmäärä lähes 3 800 kiloa oli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Kaikkiaan Etelä-Pohjanmaalla tuotiin UFF:n keräyslaatikoihin lähes 474 200 kiloa vaatteita.
Uudelleenkäyttö ensisijainen vaihtoehto
Huolellisessa vaatteiden keräysprosessissa kerätty tavara seulotaan ja lajitellaan. Kaikki käyttökelpoiset vaatteet ohjataan käytettäväksi uudelleen sellaisenaan. Käyttökelvottomat vaatteet erotellaan ja niiden materiaali ohjataan raaka-aineena hyödynnettäväksi aina kun mahdollista. Vain kokonaan käyttökelvoton materiaali päätyy energiapolttoon.
Uudelleenkäytön näkökulmasta merkittävä haaste on se, että edelleen turhan paljon käyttökelpoisia vaatteita päätyy poistotekstiilikeräykseen tai sekajätteeseen. Käyttökelpoisuuden arviointi voi joskus olla hankalaa. Lahjoituksen soveltuvuutta keräykseen ei tarvitse ratkaista itse: vaatteet kannattaa laittaa UFF:n keräykseen. UFF huolehtii vaatteiden ohjaamisesta lajitteluun ja uudelleenkäyttöön.
Tutkimukset osoittavat selvästi, että uudelleenkäyttö sellaisenaan kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin materiaalikierrätys tai polttaminen. Uudelleenkäytön tehostaminen edellyttää globaalia markkinaa, koska Suomessa ja Euroopassa käytettyjen vaatteiden kysyntä jää selvästi tarjontaa pienemmäksi.
Kehittyvissä maissa käytetyille vaatteille on paljon kysyntää. Ne tarjoavat laadukkaan ja edullisen vaihtoehdon ultrapikamuodille ja työllistävät miljoonia ihmisiä. Esimerkiksi Ruotsin ympäristötutkimuslaitoksen vuoden 2025 selvityksen mukaan vaatteen uudelleenkäyttö sellaisenaan on ympäristön kannalta paras vaihtoehto, vaikka se edellyttää kuljetusta.
Hyvä tietää vaatteiden kierrätyksestä
· Kierrätys on helppo tapa aloittaa ympäristöystävällisempi arki.
· Lahjoita puhtaita ja käyttökelpoisia vaatteita.
· Pakkaa lahjoitettavat vaatteet muovipussiin ja varmistat, että lahjoitus lähtee eteenpäin hyväkuntoisena.
· Käyttökelpoisille vaatteille on käytännössä aina löydettävissä uusi käyttäjä, joko Suomessa tai kansainvälisesti.
· Uudelleenkäyttö säästää luonnonvaroja ja vähentää tekstiilijätettä tehokkaimmin. Suurin osa päästöistä syntyy vaatteen valmistusvaiheessa.
· Kierrätys luo työpaikkoja. Vaatteiden keräys, huolehtiminen uudelleenkäyttöön ja myynti työllistävät Suomessa ja kansainvälisesti.
· Kierrätys edistää myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta, koska järjestöt voivat ohjata tuotot yhteiseksi hyväksi.
VUODEN 2025 VAATEKERÄYSTILASTOT
Etelä-Pohjanmaan innokkaimmat kierrättäjät
1. Vimpeli 3,4 kiloa per asukas
2. Seinäjoki 3,1
3. Kauhajoki 3,0
4. Ilmajoki 2,9
5. Ähtäri 2,7
6. Alajärvi 2,7
7. Karijoki 2,5
8. Lapua 2,5
9. Isojoki 2,5
10. Soini 2,4
TOP 5 vaatekeräys asukasta kohden koko Suomessa
1. Polvijärvi 7,8 kiloa per asuka
2. Imatra 5,8
3. Multia 5,7
4. Varkaus 4,4
5. Iisalmi 4,3
TOP 5 vaatekeräys asukasta kohden yli 50 000 asukkaan kaupungeissa
1. Joensuu 3,5 kiloa per asukas
2. Hämeenlinna 3,2
3. Seinäjoki 3,1
4. Mikkeli 3,0
5. Salo 3,0
TOP 5 vaatekeräysmäärät Etelä-Pohjanmaalla
1. Seinäjoki 204 426 kiloa
2. Kauhajoki 37 272
3. Ilmajoki 35 465
4. Lapua 35 215
5. Kurikka 29 130
TOP 5 vaatekeräysmäärät koko Suomessa
1. Helsinki 620 353 kiloa
2. Oulu 588 742
3. Espoo 453 779
4. Tampere 383 122
5. Turku 382 759
