Tampereen työväenopisto aloitti toimintansa tammikuussa 1899 – tästä alkoi Suomen kansalaisopisto-opetus. Noin 60 vuotta myöhemmin 1958 syntyi Järviseudulla ajatus kansalaisopiston perustamisesta. Alajärvellä pidetty neuvottelutilaisuus ei heti tuottanut tulosta – silloinkin olivat talousasiat esteenä.
Kansalais- ja työväenopistoille suunnatusta valtionavustuksesta annettiin laki vuonna 1962 ja se antoi vauhtia kansalaisopistoajatukselle. Järviseutu-seura kokosi seitsemän kunnan edustajat yhteen neuvottelemaan. Neuvottelijoina olivat Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lehtimäki, Soini ja Vimpeli. Asia eteni ja vuonna 1965 pidetyssä kokouksessa perustettiin Järviseudun Opiston kannatusyhdistys. Mukaan lähti kuusi kuntaa – Lehtimäki suuntasi Suomenselän kansalaisopistoon Ähtäriin. Järviseudun Opiston kannatusyhdistyksen ensimmäisessä vuosikokouksessa 1.6.1965 oli mukana enää viisi kuntaa, kun Soinikin suuntasi Suomenselän kansalaisopistoon. Muutaman kuukauden päästä Alajärvi ilmoitti eroavansa Järviseudun Opiston kannatusyhdistyksestä ja kunnanvaltuusto päätti asian marraskuussa 1965.
Alajärvellä kansalaisopistoajatusta vei eteenpäin ammatillisen koulutuksen ja kurssitoiminnan tarpeita ja kehittämistä selvittäneen ammattioppilaslautakunnan puheenjohtaja, koulunjohtaja Jouko Mäkelä. Selvityksen perusteella Alajärven kansalaisopiston perustamisasiaa käsiteltiin kunnanhallituksessa syyskuussa 1965. Vielä haluttiin lisäselvityksiä. Kunnanvaltuuston kokouksessa marraskuussa 1965 tehtiin yksimielinen päätös opiston perustamisesta ja samalla hyväksyttiin kansalaisopiston ensimmäinen ohjesääntö. Toiminnan oli tarkoitus alkaa syksyllä 1966.
Toiminta vauhtiin
Perustettiin väliaikainen toimikunta, joka suunnitteli oman opiston toimintaa. Kunnanjohtaja Jaakko Heinilä, kunnansihteeri Torsti Kalliokoski, opettaja Martti Kantola, opettaja Armas Laitinen ja koulunjohtaja Jouko Mäkelä tekivät alustavat valmistelut. Opetusministeriön päätöksellä 10. kesäkuuta 1966 myönnettiin Alajärven kunnalle oikeus perustaa Alajärven kansalaisopisto ja myönnettiin valtionapu työkaudelle 1966-1967.
1. syyskuuta 1966 aloitti rehtori Olavi Leistevuo rehtorina ja opetustoiminta alkoi. Ensimmäinen ilmoittautuja oli kirjakauppias Matti Harju. Kuorolaulu ja kuntoliikunta olivat hänen kurssinsa. Ensimmäisenä toimintavuonna oli 20 opintopiiriä. Muutama piiri jouduttiin lopettamaan osallistujien puutteen takia. Alkuvuosista lähtien myös kesälukiotoiminta oli osa kansalaisopistoa.
Kansalaisopistotoimintaa pyrittiin viemään kylille ja kylien toiminta jatkui vireänä siihen asti, kunnes 1990-luvulla alettiin Suomessa lakkauttamaan kyläkouluja. 50-vuotis historiikin kirjoittaja rehtori Aulis Hautamäki toteaakin tekstissään, kuinka kansalaisopisto jäi monelle kylälle viimeisenä palveluna koulun ja kyläkauppojen sulkeuduttua. Näinhän asia on yhä tänä päivänä: onneksi kylällä on kyläyhdistys ja kylätalo, jossa kansalaisopiston piirit voivat kokoontua.
Lehtimäki ja Soini perustivat oman kansalaisopiston vuonna 1974. Näin edettiin vuoteen 2003 saakka, jolloin kaksi opistoa yhdistettiin ja nimeksi annettiin Järvi-Pohjanmaan kansalaisopisto. Opiston oma johtokunta lakkasi vuoden 2009 alussa ja opisto siirtyi Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen sivistyslautakunnan alaisuuteen. Vimpeli liittyi vuonna 2009 Järvi-Pohjanmaan kansalaisopistoon.
Lukuvuonna 2025-2026 kansalaisopistossamme on noin 1800 opiskelijaa, joista 75% on naisia. Yhdellä opiskelijalla voi olla useampia kursseja.
Vuonna 2002 Kuvataidekoulu siirtyi kulttuuritoimelta kansalaisopiston alaisuuteen. Kuvataidekoulu Eerossa on nyt noin 155 opiskelijaa 13 opetusryhmässä.
Pitkiä työuria ja kurssipolkuja
Kansalaisopisto on ollut mielenkiintoinen ja viihtyisä työpaikka. Näin voisi väittää, kun katsoo opiston työntekijöiden työvuosia. Olavi Leistevuo oli rehtorina 1966-1970. Jaakko Siikala oli rehtorina vuosina 1970- 2002 ja Aulis Hautamäki toimi rehtorina vuodesta 2002 vuoteen 2019, jolloin nykyinen rehtori Titta Väänänen aloitti virassa. Toimiston asiakaspalvelussa ovat vakituisina olleet Helvi Siikala ja Anna-Maija Ojanen. Nykyinen toimistosihteeri Maria Isotalo on vuodesta 1990 lähtien pitänyt yllä kansalaisopiston hyvää palvelua ja toiminut jo kolmen rehtorin ”oikeana kätenä”. Aikaansaavaksi voisi toimiston väkeä sanoa: nykyään Titta ja Maria antavat työpanoksestaan 50 % Alajärven musiikkiopiston hallinnolle.
Päätoimisia opettajan virkoja Alajärven kansalaisopistossa oli alkuun kaksi musiikinopettaja ja tekstiilityönopettaja. Vuonna 1992 musiikinopettajan virka lakkautettiin. Tekstiilityönopettajan virka perustettiin vuonna 1985. Airi Lempola toimi tekstiilityönopettajan virassa vuodet 1988-2012. Lehtimäen ja Soinin kansalaisopiston yhdistymisen myötä Alajärven kansalaisopistoon tuli toinen tekstiilityönopettajan virka, jota on vuodesta 2005 alkaen hoitanut Minna Kulmala.
Ilman tuntiopettajia ei kansalaisopisto voisi toimia. Tuntiopettajien määrä on hiljalleen kasvanut. Viime vuosina on ylitetty sadan tuntiopettajan raja: opetettavien aineiden kirjo on laaja, ja verkkokurssien opettajat voivat olla eri puolilta Suomea. Tuntiopettajissakin on pitkän linjan tekijöitä: Uusituvan Olli aloitti Vimpelin mieskuoron opetuksen kansalaisopistossa vuonna 1976, 50 vuotta sitten. Tallbackan Tapani on vetänyt miesten kuntoliikuntaa vuodesta 1983, 43 vuotta. Soinissa Maija Rannilalla on kansalaisopiston opetusta 33 vuotta ja Rinteen Jukalla 30 vuotta.
Henkilöiden tietosuojan takia ei voi julkaista kaikkia tunnollisimpia kurssilaisia, mutta luvan kanssa voidaan kertoa, että Aake Uusitupa aloitti vuonna 1966 miesten kuntoliikunnan kurssilaisena. Ja Seppo Ojajärvi on ollut Alajärvellä miesten kuntoliikunnassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1969.
Nykypäivää
25-vuotisvuottaan juhlivasta Alajärven kansalaisopistosta kerrottiin paikallislehdessä, ettei ”yleiskuvaksi opistosta haluta kapea-alaista kurssienjärjestäjää, vaan opisto pyrkii olemaan opiskelun ja harrastamisen palvelupiste, jonka toimintaan opiskelijat voivat itse vaikuttaa”. Edelleen tämän ajatuksen voi alleviivata. Kyselyillä ja kurssipalautteilla pyritään selvittämään toiveita. Usein yhteydenottoja tulee suoraan toimistolle.
Verkko- ja hybridikurssit ovat lisääntyneet vuosittain, tänä lukuvuonna niitä on kuusi: italia, espanja, jooga ja naiskuoro. Kurssien aihepiirit ovat olleet ajan hermolla: fermentointi – terveellisestä ruuasta, permakulttuuri kestävän kehityksen korostajana, uintikurssit vesiturvallisuutta parantamassa jne. Opistolla tehdään koko ajan töitä kurssitarjottimen laajuuden ja laadun kehittämiseksi.
Maaliskuussa kansalaisopistomme aloittaa pilottihankkeen monikielisestä yhteiskuntaorientaatiosta Kympin työllisyysalueen kanssa. Mukana ovat myös Lapuan, Järvilakeuden ja Lakeudenportin kansalaisopistot. Työllisyysalueen yhteistyössä voimme hyödyntää työllisyysalueen asiakastuntemusta ja kansalaisopistojen matalan kynnyksen opiskelua.
Haastavat tilat
Kansalaisopiston toiminta on levittäytynyt laajalle toiminta-alueen kuntiinsa. Aktiivisia tiloja on 44. Tiloja on vuokralla kunnilta, kyläyhdistyksiltä ja yksityisiltä. Joskus tilat aiheuttavat haastetta sekä vuokranantajalle että vuokraajalle. Lämmitykset maksavat, pihat ovat liukkaita ja vaativat hiekoitusta. Joskus sattuu vesivahinkoja, joskus tulipalo yllättää. Vuoden 2025 aikana muutettiin kolmen eri kudontapiirin kangaspuita ja tavaroita. Siinä riitti kantamista ja järjestelemistä. Myös toimisto muutti Alajärven koulukeskukseen yhteiseen toimistoon musiikkioppilaitoksen tiloihin. Kurssitoiminnalla ihanteellisinta olisi yhteinen rakennus, jossa eri opintopiirit voisivat kokoontua omiin tiloihinsa. Talo, jossa olisi elämää, oppimista ja kohtaamisia.
Juhlavuosi monien tapahtumien merkeissä
Vuosi 2026 on opiston juhlavuosi, ja juhlaa vietetään jokaisessa toiminta-alueen kunnassa erilaisin tapahtumin. Tapahtumalistauksen löytää Alajärven kaupungin alta kansalaisopiston kotisivuilta: Ajankohtaista – Alajärven kaupunki. Tapahtumia täydennetään sivuille koko vuoden ajan. Luentoja, musiikkia, näyttelyitä, avoimia ovia – luvassa kaikenlaista.
60-vuotiaasta voi jo ylpeästi sanoa, että opiston opetus on oppimista, joka syntyy arjen kohtaamisista, vahvistaa elämänhallintaa ja kulkee ihmisen mukana eri elämänvaiheissa.
Titta Väänänen
Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston taival, historiatietoja kansalaisopiston rehtori Aulis Hautamäen kokoamasta 50-vuotishistoriikista, päivitettynä nykytiedoilla.
