Ensimmäiset joululaulut soivat jo marraskuun puolella ja joulukuussa niiltä on vaikea välttyä, sillä radiot, kaupat, tavaratalot ja huoltoasemat soittavat joululauluja lähes tauotta koko joulukuun ajan. Joulumusiikki herättää laajan kirjon tunteita – hyvässä ja pahassa. Toisilla tutun, rakkaimman laulun kuuleminen nostaa kyyneleen silmäkulmaan, toisella nousee verenpaine ja kiukku, kun inhokkilauluja kuulee pakostakin. Kysyimme kolmelta eri musiikkityylin edustajalta, mitä joulumusiikki heille merkitsee ja minkälaisia joulumusiikin kuluttajia he ovat.
Kauhavan seurakunnan johtava kanttori, vimpeliläinen Heli Turpela kertoo kuulevansa joululauluja työnsä puolesta niin paljon, ettei vapaa-ajalla niitä juurikaan kuuntele.
–Sanoisin olevani mahdollistaja, sillä saatan ihmisiä yhteen tekemään joulumusiikkia. Joulun aikaan on enemmän konsertteja kuin muuna kautena. Työskentelen paljon kuorolaisten ja soittajien kanssa, harjoitutan kuoroja ja säestän. Vapaa-ajalla ei kauheasti tule joululauluja kuunneltua, mutta tulin juuri laulutunnilta, jossa lauloimme joululauluja.
Turpela tykkää yksinkertaisista, hengellisistä kotimaisista lauluista.
–Minun lempilauluni on ihanan yksinkertainen Heinillä härkien kaukalon. Sen oppivat lapset, sen muistavat muistisairaat. Siinä tulee Jeesuksen koko elämänkaari seimeltä ristille. Lyhyessä laulussa on valtava sanoma, se on koskettava ja samaistuttava. Haluaisin vaalia sellaista kulttuuria, mikä meitä ihmisiä yhdistää.
Turpela kertoo, että joulukuussa kirkossa käy enemmän väkeä kuin muuna aikana. Joulun sanoman kuulemisen lisäksi ihmiset haluavat laulaa.
–Joulu on Vapahtajan syntymäjuhla. Joulumusiikki yhdistää eri sukupolvia, ihmiset haluavat olla siinä mukana. Se on turvallinen perinne.
Turpelan mukaan elämän rajallisuus tulee jouluna vastaan.
–Joulu nostaa pintaan läheisten kaipuun. Muistellaan heitä, jotka eivät ole enää täällä meidän kanssamme joulua viettämässä. Suomalaisten melankolisiin lauluihin liittyy läheisten kaipuu.
Timo Kotipelto: ”Vanhemman liiton biisit ovat todella hienoja”
Power metal -yhtye Stratovariuksen lappajärveläissyntyinen laulaja Timo Kotipelto kertoo suhteensa joulumusiikkiin muuttuneen omien lasten myötä.
–En ole mikään musiikin suurkuluttaja. Vapaa-ajalla ei ole kauheasti aikaa kuunnella, eikä korvat kestä. Se on ammatinvalinnan kääntöpuoli. Joskus kotona rouva laittaa Spotifysta jotain soimaan ja tyttärelle pitää laittaa Frozen-biisejä tai Final Countdown. Omien lasten myötä joulu on saanut vähän erilaisen merkityksen ja suhtautuminen siihen on muuttunut.
Ensimmäistä kertaa Raskasta Joulua -konserttikiertueella mukana oleva Kotipelto kertoo olevansa täysin uuden äärellä.
–En ole koskaan aikaisemmin tehnyt aiheeseen liittyviä keikkoja. Joka vuosi on kysytty Raskasta Joulua -kiertueelle mukaan, mutta aina on Stratovariuksen kiertueet osunut samaan aikaan. Tänä vuonna kiertue loppui marraskuun alussa, juuri sopivasti ennen tätä.
Kotipeltoa koskettavat suomalaiset melankoliset kappaleet.
–Vanhemman liiton biisit, niiden melodiat ovat todella hienoja. Heinillä härkien kaukalon on yksi oma suosikkini, se on meidän dna:ssamme. Ja Varpunen Jouluaamuna, vaikka en niitä tällä laulajakattauksella kovin usein pääsekään esittämään. Mutta kyllä uusiakin hienoja kappaleita löytyy, kuten John Lennonin War is over ja konsertissa laulamani Jouluksi kotiin ja Enkelikello -kappaleet. Tässä konsertissa on haasteena se, ettei tarvitse koko ajan vetää täysiä, vaan saa herkistyä.
Kotipellon mukaan musiikki antaa paljon, mutta joulumusiikin pakkosyöttöä hän kritisoi.
–Pakkosyöttö tavarataloissa menee överiksi. Joulumusiikkia tulee puolitoista kuukautta ennen joulua. Olisi erikoista, jos juhannusmusiikki alkaisi soida toukokuussa. Musiikin tärkeyttä ei aina ymmärretä. Se tuo iloa, toimii rauhoittajana ja lohduttajana. On hienoa tehdä jouluna musiikkia toisille, nautin siitä. Keikka antaa paljon ja se auttaa jaksamaan arjessa pitkän aikaa.
Iskelmämuusikolle joululaulut ovat olleet tärkeitä lapsesta saakka
Alajärveläinen tangofinalisti, iskelmälaulaja Kyösti Lindeman tykkää joululauluista. Myös häntä koskettavat kotimaiset, melankoliset joululaulut. Itsenäisyyspäivänä hänellä oli ensimmäinen jouluinen yhteiskonsertti sisarensa Sonjan kanssa.
–Olimme molemmat tyytyväisiä konserttiin. Tykkään perus iskelmätyyppisistä joululauluista, sellaisista, joissa on tunnetta ja sanomaa mukana. Kuten Sydämeeni joulun teen. Vesa-Matti Loirilla on hienoja joululauluja. Sonja meinasi ottaa konserttiin Katri Helenan Aavistuksen, mutta vaihdettiin ja minä lauloinkin sen. Tykkään siitä laulullisesti, siihen saa hyvin tunnetta. Konsertissa oli myös jotain hengellisiä lauluja.
Lindemania ei joululauluähky vaivaa. Hän kuuntelee ja laulaa jouluista musiikkia kotona, ja autossa radion mukana.
–Muiden konserteissa ei tule kauheasti käytyä. Arki menee koulussa, viikonloput keikoilla ja vapaa-aika perheen kanssa. Kaikki joululaulut ovat tosi hienoja, niitä jaksaa kuunnella ennen joulua, mutta joulun jälkeen ei oikein enää jaksa.
Joulu on Lindemanille tärkeä juhla ja joululaulut perinne lapsuudesta.
–Joulussa on tunnetta, siihen kuuluvat joululaulut varsinkin aaton lähestyessä. Joululauluista on tullut tapa, niitä kuunnellaan ja lauletaan paljon, niillä haetaan sitä joulun tunnelmaa. Meillä kotona on aina kuunneltu joululauluja, lapsena niitä kuunneltiin radiosta joulunaikaan koko ajan.
Lindeman, Kotipelto ja Turpela lähettävät kaikille jouluterveiset ja toivottavat hyvää joulunodotusta.
