Kortesjärven Pop-Pankin kokoustiloissa järjestettiin infotilaisuus, jossa käsiteltiin yksityisteiden siltojen kunnostamista ja kunnossapitoa. Tilaisuuden järjesti Metsäkeskus osana YSI-hanketta (Yksityiset tiet ja sillat hyvään hoitoon). Hankkeen tarkoituksena on aktivoida yksityisiä teitä hallinnoivia tiekuntia seuraamaan teiden ja siltojen kuntoa sekä tarjota tietoa edellytyksistä ja rahoitusmahdollisuuksista siltahankkeisiin.
Esitelmiä olivat pitämässä Metsäkeskuksen projektipäällikkö Hannu Ulvinen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Mikael Björses, Tieisännöinti Eteläniemen Ari Eteläniemi sekä Kortesjärven Porkholman sillan kunnostusprojektia vetänyt Olli Porkholm. Tilaisuuden avasi Ulvinen kertomalla YSI-hankkeesta ja TIESIT 2022-2024 -hankkeesta. Jälkimmäisessä kartoitettiin siltojen, terminaalien ja metsäteiden kuntoa huoltovarmuuden näkökulmasta. Hankkeen taustalla oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Kartoituksessa havaittiin, että valtakunnallisesti 17 prosenttia silloista, eli yli tuhat, oli huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Ulvinen totesi, että puolessa kartoitetuista silloista kunto oli hyvä, mutta korjausvelkaa on silti merkittävästi. Etelä-Pohjanmaalla 730:stä sillasta 18 prosenttia oli huonokuntoisia, puolet hyväkuntoisia ja kolmasosan kunto arvioitiin tyydyttäväksi.
–Puolet silloista oli hyvässä kunnossa, mutta lukemat kertovat siitä, että korjausvelkaa on paljon täällä Etelä-Pohjanmaallakin, toteaa Ulvinen.
”Kaikkien olisi syytä pysähtyä siltansa ääreen. Jos silta on huono, se pitää sulkea ja tehdä uusi, sanoo Eteläniemi.”
Yksityisten siltojen kunnosta huolehtiminen on tärkeää paitsi huoltovarmuuden, myös onnettomuusriskien vähentämisen näkökulmasta. Esimerkiksi viime tammikuussa tapahtui traaginen onnettomuus Nurmijärven Klaukkalassa, jossa neljä teini-ikäistä nuorta suistui autolla sillalta jokeen. Sillan kunnossa oli vakavia puutteita.
–Kaikkien olisi syytä pysähtyä siltansa ääreen. Jos silta on huono, se pitää sulkea ja tehdä uusi, sanoo Eteläniemi.
Rahoitusta siltojen kunnostamiseen voi saada ELY-keskuksilta tai hakemalla Metsäkeskuksen Metka-tukia. Siltahankkeiden kokonaiskustannuksiin on mahdollista saada tukea 85 prosenttia vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen tuki laskee 65 prosenttiin.
Tiekunnat voivat hakea tukea ELY-keskukselta. Björsesin mukaan vuonna 2026 myönnettävä tuki pienenee.
–Korotettu tuki on voimassa vielä vuoden loppuun asti, sitten se luultavasti putoaa ennalleen 75 prosenttiin, Björses arvelee.
Sekä Björses että Ulvinen kannustivat hakemusten tekemiseen, sillä niillä on vaikutusta tuleviin budjetteihin.
Tiekunnan hallintoa voi hankkia ostopalveluna
Hankkeiden byrokraattiset prosessit vaativat tarkkaa perehtymistä, ja lisätietoa löytyy sekä Metsäkeskuksen, että ELY-keskuksen verkkosivuilta. Tiekunnan hallintoon liittyviä asioita voi myös hankkia ostopalveluina, kuten laskutuksen, kokouksien ja asiakirjojen laatimisen. Näitä palveluita tarjoaa esimerkiksi Tieisännöinti Eteläniemi.
Sillan kunnostusprojekti alkaa Eteläniemen mukaan kunnostustarpeen arvioinnista ja laajuuden kartoittamisesta, minkä jälkeen on pidettävä tiekunnan kokous. Jos tiekuntaa ei ole tai sen edellisestä kokouksesta on yli viisi vuotta, se tulee perustaa uudelleen. Rahoituksen hakeminen siltahankkeelle lähtee aina tiekunnan kokouksesta. Jos sitä ei ole, se tulee perustaa ja tiekunnan ajantasaiset tiedot tulee päivittää Maanmittauslaitoksen ylläpitämään yksityistierekisteriin. Myös liikennemerkit tai niiden puute tulee ilmoittaa väyläviraston Katu- ja tieverkkojärjestelmään. Nämä kolme vaatimusta tulee olla kunnossa, jotta tiekunta on rahoituskelpoinen.
–Alkuun selvitetään, riittääkö vanhan kunnostaminen, vai rakennetaanko uusi. Sen jälkeen selvitetään minkälaista tukea olisi mahdollista hakea ja aina ensiksi pidetään tiekunnan kokous, kertoo Eteläniemi.
Porkholman tiekunta perustettiin uudelleen
Olli Porkholm kertoi Porkholman sillan kunnostusprojektista, joka alkoi vuonna 2015. Hän mainitsi, että uusi yksityistielaki vauhditti asioiden etenemistä. Uuden lain myötä Kauhavan kaupunki vaati tiekunnan perustamista, jotta kaupunki suostuu auraamaan sillalle johtavaa yksityistietä.
–Alueella oli vanha tiekunta, mutta sen jäsenet olivat kuolleet. Löytyi myös pankkitili, jossa oli rahaa. Jotta niihin päästiin käsiksi, piti perustaa uusi tiekunta, sanoo Porkholm.
Tiekunta käytti hankkeessa konsulttina Tieisännöinti Eteläniemeä.
–Siitä oli paljon apua käytännön asioiden hoitamisessa ja pyörittämisessä. Me oltiin niin alkutekijöissä, kun projektiin lähdettiin. Paljon piti kokoustaa, huokaisee Porkholm.
”Totesin siihen että ”so what”, tehän vastaatte tästä välistä ja olette panneet nimet paperiin.”
Hän myös muistuttaa, että sopimuksia tehdessä on tärkeää määritellä selkeästi tiekunnan ja urakoitsijan vastuualueet. Sopimuksiin on hyvä lisätä myös ehtoja siltä varalta, että urakoitsija joutuu keskeyttämään työt.
–Määritelkää tarkasti, mihin päättyy tiekunnan vastuualue ja mistä urakoitsijan vastuualue alkaa, ettei tule niitä iltalypsyjä. Kun urakoitsija on tehnyt tarjouksen ja siitä on sovittu, kustannukset eivät saa enää nousta.
Porkholm kertoo joutuneensa muutamaan otteeseen vääntämään pääurakoitsijalle sopimukseen kirjattuja pykäliä rautalangasta.
–Laitoin projektin kolmesti poikki. Esimerkiksi kerran pääurakoitsijan projektipäällikkö soitti, että naulat maksavat 25 000 euroa. Totesin siihen että ”so what”, tehän vastaatte tästä välistä ja olette panneet nimet paperiin. Ei sieltä sen jälkeen enää kuulunut.
Porkholman silta valmistui aikataulussa ja kustannusarviossa pysyttiin. Sillan takuukatselmuksessa syyskuussa 2025 huomautettavaa ei löytynyt. Lopulliset kustannukset sillalle olivat lähes 300 000 euroa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus rahoitti 75 prosenttia. Hankkeen alkuun tiekunta otti lainaa 100 000 euroa. Kauhavan kaupungin tukea hanke ei saanut. Vaikka hanke oli pitkä ja raskas prosessi, Porkholman mukaan siltaan ollaan tyytyväisiä.
–Uusi silta on turvallinen ja palvelee pitkään alueen maa- ja metsätalousyrittäjiä sekä muita kulkijoita, tiivistää Porkholm.
Jani Kielinen
