Hyvinvointialueiden säästöpaineet osuvat erityisesti naisiin – sekä palveluiden käyttäjinä että hoivan kantajina. Kun palveluita karsitaan, uupumus ja eriarvoisuus lisääntyvät.
Hyvinvointialueiden talousahdinko on noussut otsikoihin, mutta sen vaikutuksia tasa-arvoon ei ole käsitelty riittävästi. Kun budjetteja kiristetään ja palveluita keskitetään, vaarana on, että hoitoon pääsy muuttuu etuoikeudeksi – ja erityisesti naisten asema heikkenee.
Naiset ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden suurimpia käyttäjiä. He hakevat apua neuvoloista, mielenterveyspalveluista, vanhushoivasta ja perhepalveluista. Samalla he ovat myös hoivan antajia: hoitoala on Suomessa vahvasti naisvaltainen, ja naiset kantavat suurimman osan hoitotyön kuormasta niin ammatillisesti kuin perheissäkin – myös omaishoitajina. Omaishoitajista noin 70 prosenttia on naisia. Moni heistä hoitaa läheistään kotona ilman riittäviä tukipalveluita, ja jopa kolmannes käy samalla ansiotyössä.
Jos palveluita karsitaan, hoivan taakka kasvaa – ja samalla kasvaa riski uupumukseen, syrjäytymiseen ja hoidon laadun heikkenemiseen. Tämä ei ole vain yksilön haaste, vaan tasa-arvokysymys, joka jää liian usein näkymättömäksi.
Vuoden 2025 alusta voimaan tullut kiristetty hoitotakuu lupaa nopeampaa hoitoon pääsyä, mutta käytännössä alueelliset erot ovat suuria. Pitkät välimatkat, henkilöstöpula ja palveluiden keskittäminen vaikeuttavat hoitoon pääsyä monilla alueilla. Tämä ei ole vain aluepolitiikkaa – se on tasa-arvopolitiikkaa.
Kun hoitoon pääsy viivästyy, myös kynnys hakeutua hoitoon kasvaa. Ihmiset jäävät odottamaan, sinnittelevät oireidensa kanssa ja hakevat apua vasta, kun tilanne on jo vakava. Tämä lisää sairastuvuutta ja johtaa siihen, että hoito on paitsi raskaampaa, myös huomattavasti kalliimpaa.
Ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa ei saa unohtaa säästötoimien keskellä. Neuvolat, terveystarkastukset, mielenterveyspalvelut ja matalan kynnyksen vastaanotot ovat investointeja, jotka ehkäisevät inhimillistä kärsimystä ja säästävät pitkällä aikavälillä kustannuksia. Terveys ei synny sairaalasängyssä – se syntyy arjessa, lähellä ihmistä.
Alina Lehto
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja
