Sanomalehdet ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi huhtikuun kunta- ja aluevaaleihin. Tämä selviää IRO Researchin tammikuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä Kunta- ja aluevaalimediat 2025 -tutkimuksesta.
Kuntavaaleissa äänestämään aikovista 58 prosenttia hakee äänestyspäätöksensä tueksi tietoa painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Seuraavaksi eniten tukea haetaan kaupunkilehdistä (35 %), kuntavaaliehdokkaiden verkkosivuilta (35 %) ja televisiosta (35 %). Viidenneksi sijoittuu sosiaalinen media (28 %) ja kuudenneksi puolueiden verkkosivut (25 %).
Aluevaaleissa äänestävien tietolähteiden kärki on sama. Sanomalehdistä tukea aluevaalien äänestyspäätökseen etsii 56 prosenttia ja kaupunkilehdistä 37 prosenttia. Näitä seuraa televisio (34 %), sosiaalinen media (27 %) sekä aluevaaliehdokkaiden (25 %) ja puolueiden (24 %) verkkosivut.
Mitä varmemmin aikoo äänestää kunta- ja aluevaaleissa, sitä enemmän tukea haetaan sanomalehdistä, kaupunkilehdistä ja televisiosta.
Kunnan ja hyvinvointialueen päätöksentekoon kuuluvien asioiden uutisointia seurataan ennen kaikkea sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä
Sanomalehtien ja kaupunkilehtien merkitys äänestystukena sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa on varsin loogista. Omaa asuinkuntaa koskevia asioita, kuten rakentamista ja koulutusta, suomalaiset kertovat seuraavansa säännöllisesti nimenomaan sanomalehdistä (65 %) ja kaupunkilehdistä (53 %). Televisio sijoittuu kolmanneksi (40 %).
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluita käsittelevien uutisten seurannassa kärki on sama: sanomalehdet (59 %), kaupunkilehdet (43 %) ja televisio (37 %). Suhteessa keskiarvoon nuorimmissa ikäryhmissä korostuvat sosiaalinen media ja Google, kuten myös se, että he eivät seuraa näitä asioita mistään viestintäkanavasta.
Kuntavaalien kiinnostavuus pysynyt ennallaan, aluevaalien äänestysinto aiempaa korkeampi
Kun äänestysaikeita verrataan ennen edellisiä kunta- ja aluevaaleja tehtyihin tutkimuksiin, kuntavaalien äänestysprosentin voidaan odottaa olevan jokseenkin sama tai aavistuksen korkeampi kuin viime kerralla. Silloin se oli kuntavaalien historian alhaisin 55,1 prosenttia. Aluevaaleissa on kuitenkin odotettavissa korkeampi äänestysprosentti kuin edellisissä vaaleissa toteutunut 47,5 prosenttia. Aluevaalien tilannetta parantaa se, että nyt ne järjestetään samanaikaisesti, ja sosiaali- ja terveydenhuollosta on viime aikoina uutisoitu paljon.
–Alueellamme on perinteisesti korkea äänestysprosentti ja kansalaiset ovat antaneet äänensä puhua. Myös paikallislehdessä ollut mainos on huomattu, siitä on hyviä esimerkkejä viimeisissä aluevaaleissa, joissa 11+1 meillä mainostanutta ehdokasta tuli valituksi aluevaltuustoon. Mielenkiintoista nyt on havaita, kuinka vaalien samanaikaisuus vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen, toteaa Järviseudun Sanomien päätoimittaja Hannu Takala.
– Aiempiin vaaleihin verrattuna verkkosivuillamme tavoittaa nyt vielä merkittävästi edellisiä vaaleja suuremman määrän äänestäjiä, toteaa puolestaan myyntipäällikkö Ari Ahvenlampi.
Varmimmin äänestysuurnille sekä kunta- että aluevaaleissa ovat tutkimuksen mukaan siirtymässä vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannattajat. RKP:n kannattajien varmuus on vielä suurempi, mutta heidän vastaajamääränsä tutkimuksessa on sen verran pieni, että siihen liittyy tilastollinen epävarmuus.
Vähiten kiinnostusta äänestämiseen löytyy tällä hetkellä vihreiden ja perussuomalaisten kannattajien keskuudessa.
Kuntavaalien merkitys tunnistetaan paremmin kuin aluevaalien
Kolme neljästä (73 %) suomalaisesta uskoo olevansa erittäin tai melko hyvin perillä siitä, mistä kuntavaaleissa on kysymys. Aluevaalien osalta näin toteaa vain reilu puolet (56 %) äänioikeutetuista.
Mitä nuorempi äänioikeutettu on, sitä vähemmän hän kokee olevansa perillä siitä, mistä näissä vaaleissa äänestetään. 18–24-vuotiaista vain joka kolmas (37 %) arvioi olevansa hyvin perillä siitä, mistä aluevaaleissa on kysymys, kolmannes (33 %) kertoo, ettei tiedä lainkaan tai ei osaa sanoa. Kuntavaalien osalta tilanne on jonkin verran parempi: nuorimmista joka toinen (55 %) kokee olevansa perillä kuntavaalien merkityksestä, reilu neljännes (27 %) ei.
Eniten epätietoisia vaalien merkityksestä löytyy vihreiden ja perussuomalaisten kannattajien joukosta, mikä osaltaan selittänee näiden puolueiden kannattajien vähäisempää kiinnostusta äänestää tulevissa vaaleissa.
–Tutkimus osoittaa, että aivan liian moni, erityisesti nuorimmista, ei tiedä mistä tulevissa kunta- ja aluevaaleissa on kysymys. Joka toinen äänioikeutettu todennäköisesti jättää äänestämättä. Myös poliitikoilla ja poliitikoiksi pyrkivillä on merkittävä rooli siinä, jatkuuko äänestämisen alamäki vai onnistutaanko kansalaisten uskoa kasvattamaan siihen, että äänestämällä voi vaikuttaa. Maailmassa löytyy kyllä tahoja, joiden tavoite on saada ihmisten välinen polarisaatio syvenemään ja horjuttaa demokraattista päätöksentekoa Suomessa, toteaa Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
–Kunnioittava suhtautuminen erilaisia mielipiteitä ja niitä esittäviä ihmisiä kohtaan, rakentava keskustelu ja siihen osallistumisen mahdollistaminen vähentävät yhteiskuntamme hajaannusta. Se innostaa myös nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja äänestämään.