Lauantaina Kauhavan Lentosotakoulun ravintolassa pidettiin 27. jääkäriseminaari. Ennen seminaaria Kortesjärvellä juhlistettiin 30-vuotiasta Suomen jääkärimuseota. Museolla järjestettiin onnitteluvastaanotto ja ulkona tarjoiltiin hernerokkaa.
Juhlavan päivän ohjelma jatkui Kauhavan Kaari-Galleriassa, jossa avattiin näyttely Jääkärit kulttuuritoimijoina- esimerkkinä Lauri Leppänen. Näyttely oli aiemmin esillä jääkäreiden koulutuspaikassa Hohenlockstedtissa Saksassa. Näyttelyn avasi jääkärisäätiön puheenjohtaja, prikaatikenraali evp. Pertti Laatikainen.
Jääkäriseminaari avattiin komeasti musiikilla. Härmänmaan musiikkiopiston puhallinorkesteri esitti alkuun Jean Sibeliuksen Isänmaalle, jota seurasi Robert Kajanuksen Hymni. Puhallinorkesteri päätti oman osuutensa Jean Sibeliuksen Jääkärimarssiin ja tapahtuman juontajana toiminut Hanna Rieck kutsui lavalle Prikaatikenraali ST Vesa Valtosen. Valtonen lausui seminaariyleisölle Puolustusvoimien ja Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen tervehdyksen.
Valtonen korosti puheessaan jääkäreiden Saksasta hankkiman sotilaskoulutuksen olevan perusta Suomen puolustusvoimien kaikille aselajeille.
–Itsenäisen Suomen puolustusvoimien kaikkien aselajien ja puolustushaarojen juuret ovat tavalla tai toisella jääkäreissä.
Näistä syistä Valtonen mainitsi puolustusvoimien tänä vuonna päivittäneen käytäntöjään.
–Ihan jokainen joukko ja aselaji saa viettää esimerkiksi jääkäripäivää tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa ja muistaa tärkeitä jääkärijuuriaan. Jääkärimarssia saa soittaa muuallakin kuin aiemmin nimetyissä jääkäripataljoonissa.
Puheessaan Valtonen korosti myös Suomen Jääkärimuseon merkitystä Suomen sotilasmuseoiden kentällä.
–Suomen Jääkärimuseo on tärkeä osa sotilasmuseokenttää ja yhteistä kansallista perintöämme. Sitä pitää vaalia ja siihen tarvitaan yhteistyötä. Uskon, että sitä löytyy alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Hajoita ja hallitse -politiikka
Ensimmäisen esitelmän piti Kannuksen kaupunginjohtaja, FT Jussi Niinistö. Esitelmä liittyi hänen juuri julkaistuun kirjaansa Vienan veritie. Kuisman retkikunta Vienan Karjalassa 1918. Suomalaisten vapaajoukkojen vuosina 1918–1922 tekemiä aseistettuja retkiä Itä-karjalaan ja Viroon kutsutaan heimosodiksi.
Usein kouluhistoriassa valkoisten ja punaisten välisen sisällissodan varjoon jääneet sotaretket tähtäsivät usein suursuomen valtakunnan rakentamiseen ja Karjalan vapauttamiseen. Niinistön mukaan myös jääkärikapteeni Toivo Kuisman johtamalla vapaajoukolla oli tavoitteena rakentaa Karjalan suursuomi ajatusta yhdistämällä Karjalan heimot yhtenäiseen rintamaan Bolsevikkeja vastaan. Retkikunta koki kuitenkin karvaan pettymyksen.
Suomalaisilla oli liian optimisten kuva karjalaisten halusta liittyä yhteen ja ajaa bolsevikit pois alueeltaan. Suomalaisilla ei ollut tarjota muuta kuin heimohenkeä, eikä siihenkään oikein luotettu. Suuri osa karjalaisista tukeutui mieluummin brittien joukkoihin. Britit tukivat bolsevikkimielisiä karjalaisia tarjoamalla elintarvikkeita ja varusteita. Intresseinä oli padota Saksan mahdollisia sotatoimia. Välillä karjalaiset heimot olivat siis vastakkain.
–Jälleen kerran brittiläinen imperiumi saattoi kirjata voiton klassisen ”hajoita ja hallitse -politiikkansa” tilille. Se onnistui sodituttamaan alkuperäiskansoja toisiaan vastaan aivan kuten se Afrikassakin tapasi tehdä, esittää Niinistö.
Tien päänä Lahti
Välissä kuultiin Ylihärmän jousikvintettiä, jonka jälkeen esitelmissä siirryttiin sisällissodan pariin. FT Tuomas Hoppu kertoi kirjoittaneensa kirjan myös jääkäreistä, mutta tällä kertaa häneltä oli pyydetty vuoden 1918 Hämeen sodan lopusta kerrottua esitelmää. Esitelmän nimi oli Tien päänä Lahti, hänen pari vuotta sitten kirjoittamansa kirjan mukaan. Sodan loppuvaiheessa saksalaisetkin olivat jo saapuneet Suomeen Kenraali Von Brandensteinin johdolla. Hopun mukaan punaisten selkäranka oli jo katkeamassa ja sotainto laantunut. Kun sotilaista oli pulaa, perustettiin jopa naiskaarteja pikakoulutuksella. Muutenkin punaisten joukot alkoivat koostua vanhoista miehistä.
–Kun tällaisia vanhoja, kokemattomia sotilaita laitetaan rintamalla palvelleita veteraaneja vastaan, niin kyllä siinä jälki on sen mukaista, totesi Hoppu kyynisesti.
”Tutkimustuloksissa nousivat esiin nuorten miesten yhtenäinen ryhmähenki”
Kortesjärven näkökulmasta mielenkiintoista oli paikallisen FM Teemu Luoman esitelmä, joka pohjasi hänen Helsingin yliopistoon tekemäänsä pro gradu -tutkielmaansa, jossa hän oli tutkinut kortesjärveläisiä jääkäreitä. Luoman tutkimus keskittyi värväykseen ja syihin, miksi Saksaan lähdettiin.
–Tutkimustuloksissa nousivat esiin nuorten miesten yhtenäinen ryhmähenki, luotettavat toimeenpanijat, isänmaallinen ilmapiiri, Venäjä-vastaisuus ja rivien välistä paljastui myös lähdölle suotuisa elämäntilanne, kertoi Luoma tutkimustuloksistaan.
Seminaariin kuului myös paneelikeskustelu, jonka juonsi majuri Marko Maaluoto. Keskustelijoina olivat esitelmöijät Hoppu ja Niinistö, joille yleisö sai esittää kysymyksiä. Tilaisuus päättyi kansanedustajan ja Kauhavan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Antti Kurvisen päätössanoihin. Kurvisen mielestä koti uskonto ja isänmaa kuuluvat alueen ominaispiirteisiin ja jääkäriliikkeen perintö näkyy edelleen alueen ahkerassa ja yritteliäässä väestössä.
–En voi myöskään olla kehumatta alueemme työttömyyslukemaa, joka on maamme pienimpiä, Kurvinen kehaisi.
Jani Kielinen
![Img 6461[1]](https://www.jarviseudunsanomat.fi/wp-content/uploads/2025/09/IMG_64611-1024x902.jpg)
