Evijärven kruunuhäät 1991 olivat talkootyönä tehty suurprojekti, jota kelpaa muistella 

Kruunuhäämuisteloiden ääreen kokoontuminen 34 vuoden jälkeen toi mieliin niin hilpeitä kuin haikeitakin muistoja. Monet joukosta ovat jo poissa. Kuvassa takana vasemmalta Esko Ahonen, Tarja Leppälä, Riitta Perkkalainen, Maire Saari, Soile Vertanen, Helinä ja Sauli Anttikoski, Heidi Iso-Pellinen sekä John Söderlund. Edessä vasemmalta Matti Holm, morsiuspari Lis-Maj ja Ari Lappinen sekä Kaisu Försti.
Kruunuhäämuisteloiden ääreen kokoontuminen 34 vuoden jälkeen toi mieliin niin hilpeitä kuin haikeitakin muistoja. Monet joukosta ovat jo poissa. Kuvassa takana vasemmalta Esko Ahonen, Tarja Leppälä, Riitta Perkkalainen, Maire Saari, Soile Vertanen, Helinä ja Sauli Anttikoski, Heidi Iso-Pellinen sekä John Söderlund. Edessä vasemmalta Matti Holm, morsiuspari Lis-Maj ja Ari Lappinen sekä Kaisu Försti.
Kruunuhäämuisteloiden ääreen kokoontuminen 34 vuoden jälkeen toi mieliin niin hilpeitä kuin haikeitakin muistoja. Monet joukosta ovat jo poissa. Kuvassa takana vasemmalta Esko Ahonen, Tarja Leppälä, Riitta Perkkalainen, Maire Saari, Soile Vertanen, Helinä ja Sauli Anttikoski, Heidi Iso-Pellinen sekä John Söderlund. Edessä vasemmalta Matti Holm, morsiuspari Lis-Maj ja Ari Lappinen sekä Kaisu Försti.
Kruunuhäämuisteloiden ääreen kokoontuminen 34 vuoden jälkeen toi mieliin niin hilpeitä kuin haikeitakin muistoja. Monet joukosta ovat jo poissa. Kuvassa takana vasemmalta Esko Ahonen, Tarja Leppälä, Riitta Perkkalainen, Maire Saari, Soile Vertanen, Helinä ja Sauli Anttikoski, Heidi Iso-Pellinen sekä John Söderlund. Edessä vasemmalta Matti Holm, morsiuspari Lis-Maj ja Ari Lappinen sekä Kaisu Försti.

 6. HEINÄKUUTA 1991 ”Liisa-Maija Eemelintytär Granvik” ja ”Oskari Oskarinpoika Lappinen” olivat lupautuneet toisilleen, ja tanssittiin kruunuhäitä Evijärven kirkonkylän nuorisoseuralla valtaisan väkijoukon todistaessa tapahtumaa.  

Kronqvistin Rebekka meille nuo nimet keksi, ne oli johdettu omista ja isoisiemme nimistä, nauraa morsian Lis-Maj Lappinen

13 tuolloin tapahtumaan osallistunutta on kokoontunut muistelemaan menneitä Hautalan taloon, Kaisu Förstin kotiin. Tupa on täynnä puheensorinaa ja naurua, kunnes hiljennytään seuraamaan kruunuhäistä tehtyä DVD-tallennetta tunnelmaan pääsemiseksi. Tanssien ensimmäisellä puoliskalla tanssittiin 12 erilaista häätanssia, ja puolen tunnin hengähdystauon jälkeen purppuri, monivuoroinen tanssisikermä. Purppuri sisältää tyypillisesti alkumarssin sekä 10–12 vuoroa eri tanssilajeja ilman taukoja. 
 

Evijärvi valikoitui vuoden 1991 Eteläpohjalaisten Spelien pitopaikaksi, ja paikkakunnalla toivottiin teemaksi Järviseutulaiset kruunuhäät. Produktiossa oli mukana kaikkiaan 53 henkilöä. Tanssijoiden ohjaaja Rebekka Kronqvist oli opettanut Evijärvellä kansantansseja jo 1960–70-lukujen vaihteesta asti, joten osaava ydinporukka oli valmiina. Lisää toki tarvittiin, jotta saatiin 20 tanssiparia kokoon. Tanssiharjoituksia pidettiin kansalaisopiston kurssina kahden vuoden ajan.  

–Siellä kyllä oppi nauramaan itselleen, kun ei millään meinannut saada askeleista kiinni, hymyilevät Tarja Leppälä ja Soile Vertanen

Säestyksen osalta voitiin tukeutua Kaisuun, joka oli tuohon mennessä soittanut jo useita kymmeniä kruunuhäitä, osasi soiton ja tunsi tanssien järjestyksen. Kaisu säestikin nuo kruunuhäät täysin yksin harmoonillaan. Puvustus hoidettiin omin voimin: jokainen naisista teki itse tai teetti oman vanhan ajan juhlapukunsa. Hameessa piti olla takana vastalaskos liehumisen takaamiseksi.  

Liisa Koskela teki minulle morsiuskruunun ja se on minulla vieläkin, Lis-Maj kertoo. 
 
Spelien produktioon haluttiin musiikin lisäksi näytelmällisiä aspekteja, ja niistä vastasi teatteriohjaaja Kalevi Haapoja. Häjyt eivät kuulu evijärveläiseen kruunuhääperinteeseen, mutta tällä kertaa oli mausteena hiukan rähinää ja rehvastelua lauluineen. Häjyilystä vastasi Evijärven mieskuoro. 
Raharinki sen sijaan oli aito hääperinne. Kenkkärit tarjoilivat sahtia saadakseen miespuoliset häävieraat humaltumaan ja löysäämään kukkaronnyörejä hääparin hyväksi. Mitä juotavaa siellä haarikassa oikeasti oli, kyselevät tanssijat. –Perhekaljaa, tietää John Söderlund, yksi kenkkäreistä. 

 
–Näytelmällisyyttä oli myös se, että mukana oli juontajia. Yleisön oli mukavampi seurata tapahtumien kulkua, kun kertoiltiin tanssien nimistä ja luonteesta, kertoo Esko Ahonen, joka toimi juontajana Tuomas Aholan kanssa. –Eivät päästäneet meitä tanssimaan, mutta puhumaan sentään kuitenkin! 

Dvd (1)
Kruunuhäistä taltioidun DVD:n myötä tunnistettiin kilvan mukana olleita ihmisiä ja tansseja, ja alkoipa osalle palautua vanhat tutut askeleetkin mieleen. 

 
Matti Holmin esittämän rengin ilkamointi DVD:llä kirvoittaa katsojissa naurua tuon tuostakin. Kaikkea ei ollut käsikirjoituksessa, joten improvisaatiolle jäi tilaa. –Matilla oli vapaat kädet – ja jalat, huudahtaa joku. 

 
Tanssiminen oli kovaa hommaa ja kasvatti kuntoa viikoittaisten harjoitusten myötä. Sulhanen Ari Lappinen myöntää harjoitelleensa polkkaa lisäksi myös pimeässä iltakävelyillään.  
–Nuorisoseuralla oli kuuma, tanssit olivat raskaita ja vielä pitkät puvut päällä. Taisi siellä jokaisella deodorantti pettää! Kaisulta toivottiin, että älä soita niin pitkästi, tanssijat muistelevat. 

 
Melkein samalla kokoonpanolla esiinnyttiin Helsingin Seurasaaren juhannusjuhlilla heti seuraavana kesänä, ja oikein kahteen otteeseen. –Ja siellä sitä vasta kuuma sitten olikin, älähtää väki kuin yhteen ääneen. 

 
Millaisia muistoja Spelien kruunuhäistä on jäänyt? –Tosi mukavaa, kyllä kannatti olla mukana! –Oli kiva huomata, kuinka oppi jotakin. –Viikkoon jäi tyhjä paikka, kun tanssiharjoitukset loppuivat. –Vieläkin lähtisin – ainakin jos saisi hidastettuna tai lyhyemmän version! 

Esko kiteyttää kaikkien puolesta: –Se oli talkootyönä tehty suurprojekti. Olimme kuin yhteistyötä tekevä suurperhe, halusimme näyttää mihin pystymme. 

Lopuksi muistellaan lämpimästi Rebekka Kronqvistia monitaitoisena ihmisenä ja tanssinohjaajana sekä ammattitaitoisena suuren ryhmän johtajana.  

–Rebekka oli niin vaatimaton, hän ei saanut riittävästi tunnustusta. Hän antoi nuorille tanssinharrastajille valtavan paljon, tiivistää Kaisu.  

Sauli (1)
Sauli Anttikoski oli sonnustautunut samaan isoisänsä liiviin, joka hänellä oli kruunuhäissäkin yllään. Liivintaskusta löytyi muisto: melkein oikea seteli, joita raharingissä kerättiin morsiusparille.

Järvilakeuden Kansalaisopiston hanke ylläpitää kruunuhääperinnettä

KRUUNUHÄÄT ovat tälläkin hetkellä ajankohtaiset. Järvilakeuden Kansalaisopiston meneillään olevassa Kruunuhäät-hankkeessa nostetaan esiin eteläpohjalaisia kansanlauluja ja -tansseja, käsitöitä ja historiaa monien eri kurssien ja tapahtumien muodossa. Ylihärmän Nuorisoseuralla esitettävä Puuställin häät on hankkeen puitteissa tehty teatteriproduktio, jossa yhdistyy häjykulttuuri ja kruunuhääperinne. Näytelmä esitetään yhdeksän kertaa 21. maaliskuuta – 6. huhtikuuta välisenä aikana.

–Ylihärmäläistä versiota Härmän häistä on esitetty täällä edellisen kerran 2000-luvun alussa, sitä ennen 1980- ja 1960 -luvuilla. Oli siis jälleen aika tuoda omaa paikalliskulttuuria esiin uudelle sukupolvelle, kertoo ohjaaja Maaria Koivula-Talkkari.

–Kruunuhäät-hanke tarjosi mahdollisuuden laajentaa työryhmää: näytelmän livemusiikista vastaa Satu Lumiaho ja puvustuksesta sekä rekvisiitasta Leena Rissa. Eri vuosikymmenten versiot perinnenäytelmästä ovat olleet erilaisia, me olemme vieneet esitystä enemmän näytelmälliseen ja pedagogiseen suuntaan. Mukana on kertojia, jotka valottavat tapahtumien taustoja sekä 1800-luvun yhteiskunnallista tilannetta, jotta myös nuoremman katsojakunnan olisi helppo ymmärtää, miksi mitäkin tapahtuu.


KOIVULA-TALKKARI kertoo, että lokakuussa pidetty Muistellaan Puuställin häitä -ilta antoi hyvät lähtökohdat esityksen suunnittelulle: paikalle kerääntyi reilu yleisö valokuvien kera, joista vanhimmat olivat 1960-luvun näytelmäversiosta. Hän on höystänyt näytelmärunkoa kotiseutuarkistoista keräämällään historiallisella tiedolla.

–Saimme mukaan runsaasti nuoria tanssimaan ja näyttelemään, ja he ovat olleet hyvin innostuneita puvuista ja tansseista. Tämä on luonteva tapa elvyttää paikalliskulttuuria.

9. toukokuuta kello 18 vietetään Alapään nuorisoseuralla kansanlauluiltaa, jossa muistellaan Evijärvellä vietettyjä kruunuhäitä kautta aikojen ja lauletaan kansanlauluja. Yksi Evijärven 2025 kesämarkkinoiden tapahtumista on kruunuhääkulkue laulu- ja tanssiesityksineen. –Osallistuminen on avoin kaikille kiinnostuneille, ensimmäinen kokoontuminen pidetään Alapään nuorisoseuralla 13. Toukokuuta kello 18–21. Omaan kansallispukuun voi sonnustautua, mutta sopivan vaatetuksen puute ei ole este: järjestämme tarvittaessa puvustuksen hankkeen kautta, lupaa Koivula-Talkkari.

Kaisu Huhtala

Väinöntalolla
Hääsaattueen sisääntulo Väinöntalolla vuonna 2006: Hääparina edelleen Lis-Maj ja Ari Lappinen, morsiustaivasta kannattelevat etummaisina Helinä ja Sauli Anttikoski. Kuva Anttikoskilta. 

 


 
 

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti