13 Etelä-Pohjanmaan kaupungin- ja kunnanjohtajaa on allekirjoittanut kannanoton, jossa he esittävät huolensa siitä, siitä, että hyvinvointialueen UTV2-ohjelman valmistelussa ei ole käyty aitoa vuoropuhelua kuntien ja kuntien asukkaiden kanssa.
-Kysely, joka suunnattiin kuntalaisille vasta ohjelman julkistamisen jälkeen, oli suppea sekä sisällöltään että aikataulultaan. Tällainen menettely ei täytä riittävän osallisuuden ja avoimuuden
vaatimuksia.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus on 12.2.2025 merkinnyt tiedoksi talouden
tasapainottamiseen tähtäävän UTV2-ohjelman.
–Ohjelman valmistelussa on käytetty ulkopuolisten
konsulttien apua, ja se sisältää merkittäviä muutoksia, jotka heikentävät Etelä-Pohjanmaan kuntien
elinvoimaa ja asukkaiden peruspalveluiden saatavuutta, todetaan kannanotossa.
–Ohjelman valmistelua on leimannut kiire, jonka ei kuitenkaan tulisi johtaa
tilanteeseen, jossa tingitään vaikutusarvioista ja vuoropuhelusta muutosvaikutusten kohteena
olevien osallisten kannalta. Hyvinvointialue on loppujen lopuksi olemassa vain asiakkaita, eli
asukkaita varten.
–Palveluverkon supistaminen ja lähipalveluiden keskittäminen suurempiin yksiköihin vaikuttavat
erityisen kielteisesti lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. Harvaanasutulla alueella pitkät etäisyydet ja
rajalliset liikkumismahdollisuudet voivat johtaa siihen, että moni jää ilman tarvitsemiaan palveluita
tai joutuu kohtuuttoman matkan päähän niistä. Tämä ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista.
Hyvinvointialueen liikkuvat palvelut ja etäpalvelut eivät ole sillä tasolla, että niillä voitaisiin
korvata tällä hetkellä toimivat lähipalvelut. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat suun terveydenhuollon
palvelut, joita karsittiin UTV1 -ohjelman myötä pienemmistä kunnista, eikä korvaavia liikkuvia
palveluita ole järjestetty.
Lain mukaan valtion on taattava yhdenvertaiset palvelut
Kannanotossa kritisoidaan, että hyvinvointialueen johto perustelee palveluverkon supistamista Valtiovarainministeriön
talousohjauksella. On kuitenkin huomioitava, että perustuslain 19 § velvoittaa julkisen vallan
turvaamaan kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon
lainsäädäntö korostaa potilasturvallisuutta ja yhdenvertaista kohtelua. Mikäli UTV2-ohjelman
mukaiset leikkaukset toteutetaan, vaarantavat ne sekä perustuslain että
potilasturvallisuuslainsäädännön toteutumisen.
Lain hyvinvointialueiden rahoituksesta (11 §) mukaan valtion on myönnettävä lisärahoitusta, mikäli
palveluiden yhdenvertainen saatavuus on uhattuna. Asiakas- ja potilasturvallisuuden, valvonnan ja
omavalvonnan sekä edellä mainittujen lakien noudattamisen vastuu on aina toiminnasta vastaavalla
johdolla. Näitä vastuita ei voi paeta valtiovarainministeriön selän taakse.
Kannanotto esittää, että UTV2-ohjelman säästötoimenpiteet on laadittu ilman kattavaa kokonaistaloudellista
vaikutusarviota. Säästöt yhdessä kohdassa voivat lisätä kustannuksia toisaalla, esimerkiksi kun
perusterveydenhuollon heikennykset johtavat erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvuun. On
huolestuttavaa, että ohjelmassa ei ole huomioitu tätä taloudellista ja inhimillistä kokonaisvaikutusta.
Hyvinvointialueen keskittäessä toimintoja, voi se myös johtaa maakunnan elinvoimaisuuden
kannalta haitalliseen rakennetyöttömyyteen alueilla, joilta palvelut siirtyvät kauemmaksi.
Allekirjoittajat edellyttävät lähipalveluiden turvaamista, kuntien ja asukkaiden kuulemisen vahvistamista, taloudellisten vaikutusten kokonaisarviointia sekä aluevaltuuston aiempien linjausten kunnioittamista.
kannanoton ovat allekirjoittaneet kuntajohtajat Alasara Sami, kunnanjohtaja, Lappajärvi, Herrala Juha, kunnanjohtaja, Isojoki, Huhtala Mikko, kunnanjohtaja, Evijärvi, Kankare Satu, kaupunginjohtaja, Lapua
Keski-Sikkilä Marko, kunnanjohtaja, Karijoki, Koivunen Vesa, kaupunginjohtaja, Alajärvi, Laitalainen Ari-Pekka, kunnanjohtaja, Ilmajoki
Latva-Pukkila Niku, kaupunginjohtaja, Kauhajoki
Leijonamieli Sam, kunnanjohtaja, Vimpeli
Pihlajamäki Maija, kunnanjohtaja, Soini
Puolijoki Teemu, kunnanjohtaja, Kuortane
Pusa Anna-Kaisa, kaupunginjohtaja, Kurikka
Rantala Vesa, kaupunginjohtaja, Kauhava
