JÄRVI-POHJANMAAN vanhusneuvoston strategia ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi valmistui viime syyskuussa. Sen keskuudestaan valitsema työryhmä laati esityksen toistaiseksi voimassa olevasta strategiasta ja se hyväksyttiin pienin täydennyksin. Strategia on lähetetty tiedoksi alueen kuntiin eli Alajärvelle, Lappajärvelle ja Vimpeliin. Vimpelin kunnanhallitus merkitsi strategian tiedokseen helmikuussa ja linjasi, että se otetaan huomioon myös kunnan strategiassa, joka laaditaan vuosille 2026–2029.
–Tarkoituksena on, että sitä käytettäisiin apuna päätöksenteossa kaikissa alueen kunnissa, toteaa puheenjohtaja Erkki Ammesmäki.
–Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on ottaa kantaa valmisteltaviin asioihin ja tuoda esille ikäihmisten näkökulmaa päätöksenteossa. Melko vähän meiltä on mielipiteitä kysytty; Vimpelin kirjaston suunnitteluun saimme mielipiteemme jättää. Laki edellyttää kysymään mielipidettä ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä, mutta usein luemme lehdestä päätöksistä, joihin olisimme voineet sanamme sanoa.
NEUVOSTON keskuudestaan valitsema työryhmä laati toistaiseksi voimassa olevan strategian, jossa se nostaa esille ikäryhmälle merkittäviä asioita, kuten palvelut, kunnan rooli harrastus- ja yhdistystoiminnan mahdollistamisessa, kaavoitus ja liikenne.
–Keskityimme kunnan toimialan liittyviin asioihin, joita on hyvä pitää esillä, varapuheenjohtaja Sisko Halonen kertoo.
–Strategia on kannanotto, ja meillä on toive, että sillä olisi ohjaava merkitys, että se nostaisi näitä ikäihmisten asioita tietoisuuteen ja muistuttaisi niistä. Meidän tulee pitää ääntä muun muassa palveluiden merkityksestä ja muista ikäihmisille tärkeistä asioista, jatkaa neuvoston sihteeri Janika Mäkelä.
Kaikenlaisessa suunnittelussa ja rakentamisessa olisi hyvä kuulla ikäihmisten näkökantaa, näkee vanhusneuvosto. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä, muistuttaa Halonen, joka on aiemmin perehtynyt teemaan vammaisneuvostossa.
–Tähän liittyvät kiinteästi esimerkiksi alueiden talvikunnossapito ja reunavallit teillä ja pihoilla; pääseekö siellä liikkumaan apuvälineillä ympäri vuoden.
Kunnan rooli on merkittävä, kun puhutaan ikäihmisten hyvästä elämästä. Ja vastaavasti kunnan tehtävä onkin tukea kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia.
Usein on tarve kyydille, jolla pääsee paikallisten palveluiden pariin.
–Kunnissa on tarjolla asiointikyytiä, mutta kaikki eivät siitä ole tietoisia.
Tiedottaminen nouseekin pullonkaulaksi lähes asiassa kuin asiassa.
–Kaikilla ei ole nettiä ja facebookia. Jokaiseen kotiin jaettava tiedote, jollainen esimerkiksi Vimpelissä on, palvelisi tällaisessa parhaiten, pohtivat haastatellut.
Yhteisöllisyydellä ja ihmisillä on iso merkitys hyvinvoinnille
JÄRVISEUTULAISET yhdistykset aktivoivat ja liikuttavat ikäihmisiä monella tavalla; on kulttuuria ja liikuntaa, yhdessäoloa ja yhteisöllisyyttä. Ja sitten on heitä, jotka eivät osallistu.
–Lähes joka kerta kokouksissa puhutaan siitä, kuinka yhä useampia saataisiin lähtemään tilaisuuksiin; mitään viisastenkiveä ei ole löydetty, Mäkelä toteaa.
Jos jää kotiin, vähenee henkinen ja fyysinen hyvinvointi, sanovat Halonen ja Ammesmäki.
–Suuri huoli on yksinäisyydestä, ja tulevaisuuden hoivapalveluista. Moni miettiikin, kuka minut sitten hoitaa. Ja jos kotihoito käy vartin neljästi päivässä, jää siihen vielä 23 yksinäistä tuntia.
Ennen korona-aikaa esimerkiksi Lehtimäellä oli vilkasta vapaaehtoistoimintaa, kun ikäihmisiä käytiin katsomassa kodeissaan.
–Nyt ihmiset eivät enää uskalla tai halua mennä, kun pelkäävät, että tartuttavat jotain. Vai onko se vain tekosyy, pohtii Halonen.
Kotoa lähteminen voi olla hankalaa, jos asuu sivussa eikä ole autoa tai ajokorttia.
–Lehtimäellä vapaaehtoisten toimesta joskus soitetaan ja tarjotaan kyytiä tapahtumiin. Voidaan rohkaista ja innostaa, mutta oma vastuu täytyy silti ihmisellä olla.
Ammesmäki on samoilla linjoilla. –Kyllä ihmisen pitää osallistua. Ei tarvi olla kaikessa mukana, mutta sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeää. Saatetaan jäädä kotiin möllöttämään ja valitetaan sitten, että kukaan ei käy.
YHTENÄ TEEMANA vanhusneuvostolla on muun muassa uusien toimintamallien ideoiminen.
–Yhteisöllistä asumista pitäisi täälläkin kehittää, Halonen sanoo.
–Se sopii sellaiselle, joka vielä huolehtii itsestään, mutta ei tykkää olla kotona yksikseen, Ammesmäki toteaa.
INFO
Järvi-Pohjanmaan vanhusneuvosto
Järvi-Pohjanmaan vanhusneuvostoon kuuluu edustaja jokaisesta alueen kunnasta; Lilja Lantela Lappajärveltä, Lea Vasalampi Vimpelistä ja Mauri Penninkangas Alajärveltä sekä kutsuttuja yhdistysten edustajia. Sihteerinä toimii Alajärven kaupungin hyvinvointisuunnittelija Janika Mäkelä. Tällä valtuustokaudella vanhusneuvostossa ovat mukana puheenjohtaja Erkki Ammesmäki (Eläkeliitto Vimpelin yhdistys), varapuheenjohtaja Sisko Halonen (Eläkeliiton Lehtimäen yhdistys), Reijo Ojanen (Järvi-Pohjanmaan seniorit), Tarja Toivonen (Järviseudun Omaishoitajat), Aimo Rantala (Eläkeliiton Alajärven yhdistys), Aimo Huopana (Järviseudun eläkkeensaajat. Neuvoston kokoonpano vaihtuu aina valtuustokausittain.
Lue myös nämä jutut
Lappajärven saariston nimet ovat suullista perimätietoa – Järviseudun sanomat
Miten he tulevat muistelemaan meitä järviseutulaisia? – Järviseudun sanomat
Sairaanhoitopiirin palkkarästit kuntien maksettaviksi – Järviseudun sanomat
