MITEN turvata metsätalouden ja metsien monikäytön edellytykset siten, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja monimuotoisuutta ylläpitävää? Tällaiset metsäpoliittiset kysymykset ovat osa työtä lappajärveläissukuiselle Matleena Kniivilälle. Helsingissä Luonnonvarakeskuksessa tutkimuspäällikkönä työskentelevän Kniivilän erikoisaloihin kuuluvat muun muassa metsäsektorin suhdanne-ennusteet, metsien käytön sosioekonominen kestävyys ja markkinattomat hyödyt.
Hänen isänsä Antero Kniivilä on syntyisin lappajärveläisiä, jonka vuoksi hän kävi aiemmin useinkin sukuloimassa Lappajärvellä, viimeksi kummitytön ylioppilasjuhlissa. Tuntien kraatterijärven syntyhistorian hän pitää sen käyttöä matkailussa hyvänä ideana, samoin kuntayhteistyötä markkinoinnissa.
–Luontoa on joka puolella Suomea, jotain poikkeavaa on oltava. Ja Lappajärvellähän se on järvi ja sen erikoinen historia. Sen päälle on varmasti hyvä rakentaa, Kniivilä sanoo.
Hän on valmistunut Joensuun yliopistosta metsänhoitajaksi 1997 ja maatalous-metsätieteiden tohtoriksi 2004. Mitä hän sanoisi työllisyysnäkökohdista järviseutulaiselle nuorelle, joka pohtii hakeutumista metsätieteiden opiskelijaksi?
–Metsätieteet on monipuolinen tieteenala. Se voi sopia niin ekologiasta, talousnäkökulmista tai teknologiasta kiinnostuneelle henkilölle. Luonnosta on hyvä olla kiinnostunut, Kniivilä kertoo.
Hänen mukaansa metsäala muuttuu ajan mukana ja sitä myöten muuttuu myös se, mihin metsätieteistä työllistytään.
–Perinteiseen metsähallintoon ja metsäteollisuuteen aiempaa vähemmän, mutta toisaalta metsien merkitys esimerkiksi erilaisten ympäristöhyötyjen tuottajana korostuu aiempaa enemmän, hän analysoi.
Lappajärvellä on jäljellä vain vähän luonnontilaisia ikimetsiä, joista osa on ei-yksityisillä mailla saarissa. Onko saarimetsikkö parempi matkailun ja virkistyskäytön kannalta harvennettuna vai luonnontilassa?
–Taitaa riippua aika paljon katsojasta ja näkökulmasta. Omasta mielestäni meillä on syytä olla paljon erilaisia metsiä, kun tarpeetkin vaihtelevat. Virkistyskäytön ja matkailun tarpeet voivat olla erilaisia kuin suojelun tai talouskäytön tarpeet, mutta tilanne ei ole ihan mustavalkoinen. Monenlaiselle on tarvetta, Kniivilä tiivistää.
Tuulivoiman vaikutuksia esimerkiksi metsäkanalintuihin ei vielä tarkasti tunneta
TUULIVOIMA on yleistymässä nopeaa vauhtia. Kniivilän mukaan kaikkia sen vaikutuksia ei vielä tiedetä. Tuulivoimalla voi olla isoja vaikutuksia esimerkiksi eläimistöön, vaikkapa metsäkanalintuihin.
–Luonnonvarakeskus tarkasteli noin vuosi sitten olemassa olevaa kansainvälistä tutkimusta laajasti, mukana oli yli 80 eri tutkimusta, ja sen mukaan monet lintu- ja nisäkäsryhmät väistävät tuulivoimaa, Kniivilä sanoo.
Yksilöiden siirtyminen osittain tai kokonaan voimaloiden alueelta voi pienentää populaatiokokoja. Hänen mielestään tuulivoimasta tarvitaan edelleen lisää tietoa niin talous- kuin ympäristövaikutuksista.
Tapani Tyynelä
Aiheeseen liittyviä juttuja
”Kaikkien olisi tärkeää löytää omat juurensa luontoon” – Järviseudun sanomat
Koivunmahla viininvalmistuksessa on alajärveläinen innovaatio – Järviseudun sanomat
