ASUINRAKENNUKSET Ukrainassa ja Suomessa eroavat ulkonäöltään, rakennustavoiltaan ja käytetyiltä materiaaleiltaan. Ukrainassa on kolme suosittua rakennustekniikkaa: tiilitalot, elementtitalot ja monoliittirunkoiset talot. Rakentamisessa käytetään puuta, tiiltä, paneeleja tai rakennusten runkoja, lohkoja (vaahtobetonilohkot, kaasubetonilohkot, keraamiset ja muut). Ukrainassa käytetään usein tekniikkaa, joka mahdollistaa elementtitalojen rakentamisen erittäin nopeasti. Tällöin talojen kustannukset eivät ole kovin korkeat, ja niitä voidaan rakentaa paljon, mikä mahdollistaa suurimman mahdollisen määrän ihmisiä muuttamaan uusiin asuntoihin. Tämä rakennustekniikka on tyypillistä taloille, jotka kuuluvat ekonomiluokkaan. Paneelit valmistetaan erikoistehtailla, ja prosessi on täysin automatisoitu. Rakentamisen on nopeaa, koska tontille tuodaan lähes valmis talo koottuna. Tällaisia taloja voidaan rakentaa jopa talvella. Haittapuolena on huono ääneneristys ja korkea lämmönjohtavuus. Talojen julkisivut eivät ole kiinnostavia, koska houkuttelevia arkkitehtonisia ratkaisuja paneeleista on mahdotonta tehdä.
Monoliittirunkoiset talot ovat välivaihe tiili- ja elementtitalon välillä, ja ne täyttävät liiketilojen ja luksusluokan talojen segmentin. Monoliittirunkoisten talojen etuja ovat kestävyys teräsbetonirungon ja luotettavan perustan ansiosta, ne rakennetaan melko nopeasti, niillä on alhainen lämmönjohtavuus ja korkea ilmanläpäisevyys, sekä alhainen paloriski.
Tiilitalot menettävät tällä hetkellä suosiota ja niitä käytetään enemmän luksusasuntojen rakentamiseen. Tämä johtuu rakennusnopeuden hitaudesta ja korkeista työvoimakustannuksista. Myös talvella tällaisten talojen rakentaminen on melko vaikeaa. Kuitenkin se on yksi vanhimmista rakennustavoista, joita käytetään edelleen, ja tällaiset talot ovat kestäviä. Tiilitalojen rakentamisella on pitkä historia, joka kattaa useita vuosisatoja. Kaupungissani Ukrainassa on monia taloja, joiden ikä ylittää sata vuotta. Asun talossa, joka on rakennettu vuosina 1907–1912. Asuntoni seinän korkeus on neljä metriä ja sen paksuus 85 senttimetriä, asunnon kokonaispinta-ala on 97 neliötä. Talo on osa kaupungin arkkitehtonista kokonaisuutta, joka koostuu tiilirakennuksista, jotka on rakennettu 1900-luvun alussa. Yhteensä kaupungissa on 27 rakennusta, jotka ovat kulttuuriperintökohteita ja jotka ovat valtion rekisterissä. Näistä yksi on paikallisesti merkittävä rakennustaiteen muistomerkki, 22 paikallisesti merkittävää historian muistomerkkiä, yksi paikallisesti merkittävä monumentaalisen taiteen muistomerkki, kolme kulttuuriperintökohdetta ja yksi monumentaalisen taiteen kohde.
Myös mieheni vanhemmat rakensivat tiilitalon vuonna 1970. Ja vanhempieni asunto on vuonna 1986 rakennetussa 96 asunnon viisikerroksisessa talossa, joka on myös tiilistä. Tiilitalot ovat ekologisia, sillä tiilen valmistuksessa käytetään vain luonnonmateriaaleja (savi, hiekka, vesi ja lämpökäsittely). Ne ovat paloturvallisia, koska tiili on palamaton materiaali, ja siksi tiilirakennukset ovat melko kestäviä tulipaloilta, mikä ei päde taloissa oleviin huonekaluihin. Vanhoista rakennustekniikoista kerron lisää seuraavissa kirjoituksissani.
Svitlana Zubenko
