KIRKON perheneuvontapalvelujen kysyntä on kasvanut Etelä-Pohjanmaalla.
–Palvelun jonotusajat ovat pidentyneet, mutta uusien yhteydenottojen määrä vaihtelee. Eniten niitä tulee kesälomien jälkeen, nyt joulun jälkeen aikoja on saanut hyvin, kertoo tiistaisin Alajärven Kirkontuvalla vastaanottoa pitävä perheneuvoja Jukka Salomäki.
Seurakunnat ovat sitoutuneet lisärahoitukseen, jolla Seinäjoen perheasiain neuvottelukeskukseen palkataan viides perheneuvoja määräaikaisesti vuodeksi.
Kirkon perheneuvonta on asiakkaalle maksutonta, eikä sen saaminen edellytä kirkkoon kuulumista. Vuosittain Seinäjoella ja neljässä sen etätoimipisteessä apua saa yli 800 asiakasta, Järviseudulla heitä on useita kymmeniä.
INFO
Perheasiain neuvottelukeskus
Kirkon perheneuvonnassa vahvistetaan ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemalla sielunhoidollisen ja terapeuttisen keskustelun avulla hänen kykyään elää lähisuhteissa. Kirkon perheneuvonnassa keskitytään erityisesti parisuhteen ja perheen kysymyksiin.
Perheneuvonnan tavoitteena on antaa asiakkaille oikea-aikaista, kestoltaan riittävää ja laadukasta apua. Perheneuvojat etsivät yhdessä ihmisten kanssa toimivan arjen edellytyksiä.
Lähde: evl.fi
Asiakaskäynnit tilastoidaan tulosyiden perusteella.
–Yleisin haaste, jonka vuoksi perheneuvontaan tullaan, ovat vuorovaikutusongelmat, mikä on laaja käsite. Se sisältää pikkulapsiperheiden ajankäytön haasteista liialliseen riitelyyn ja siihen, ettei voida puhua keskenään syvällisemmin asioista. Lapsuuden perhetausta vaikuttaa siihen, kuinka osaa lähisuhteessa olla; onko puhuttu asioista, onko saanut ilmaista kaikkia tunteita ja tarpeita. Saattaa olla, että pariskunnan osapuolet tulevat hyvin erilaisista perhekulttuureista, eikä ymmärretä miksi toinen ei halua halata, tai on erilainen tapa osoittaa läheisyyttä ja välittämistä, kertoo Salomäki.
–Ongelmien esille nostaminen koetaan helposti syytökseksi ja toinen alkaa puolustautua. Yleistä on, että toisen toiminta nähdään paremmin kuin oma, ja saatetaan sanoa ”sinä aina…” ja ”sinä et koskaan…”
Mitä sitten tulisi tehdä?
–Varaa aikaa kahdenkeskiselle keskustelulle ja aloita omista tuntemuksistasi, mitä haluat ja kaipaat. Silloin voit tuoda ilmi, että en halua jatkaa näin ja tällä tavalla. Jos toinen ei reagoi, syy voi olla siinä, että pidetään puolisoa itsestäänselvyytenä eikä oteta todesta. Yleensä ihminen herää liian myöhään, kun toinen on ottamassa askeleita toiseen suuntaan. Silloin saattaa löytyä voimakas motivaatio tehdä mitä tahansa, mutta se voi olla liian myöhäistä.
Salomäellä on hyvä neuvo parisuhteessa oleville: –Kannattaa kysyä säännöllisesti puolisolta, mitä kuuluu, kuinka voit.
Jos toinen osapuoli ei halua lähteä parisuhteen ongelmia selvittämään, voi perheasiain neuvottelukeskukseen mennä yksin ja toinen voi halutessaan tulla mukaan myöhemmin.
–Puhumattomuus ei ole kyvyttömyyttä, vaan se on myös pelkoa toisen reaktiosta. Isommat ongelmat ja menettämisen pelko koetaan läheisimmissä kiintymyssuhteissa erityisen rankkoina.
Perheasiain neuvottelukeskuksen toiminnassa pointtina ei ole sanoa, mitä tulisi tehdä, vaan kuunnella tasapuolisesti, tarjota turvallinen keskustelutilanne.
Tunteille annetaan tilaa
KUN uusi asiakas tulee, täytetään perustietolomake tilastointia varten.
Yksittäisten ihmisten tietoja ei käytetä missään eikä keskusteluista kirjata mitään, eli Vastaamo-tyyppistä riskiä ei ole. Vaitiolovelvollisuus sitoo.
–Tapaaminen sujuu normaalin terapeuttisen keskustelun mukaisesti. Yleensä ihmiset haluavat avoimesti puhua. Ensisijaisesti kuuntelen. Tunteille annetaan tilaa. Toinen osapuoli voi kertoa, mitä ajattelee kuulemastaan. Kartoitetaan, mistä ongelma on alkanut ja milloin, tapahtuiko silloin jotain. Peilataan yleiseen perheen vaiheeseen, millaisia haasteita on missäkin kohdassa, pohditaan pariskunnan erilaisuutta ja tarpeita, jotka eivät tule kohdatuksi, kertaa Salomäki prosessin kulkua.
–Joskus mietitään, paljonko pitää hyväksyä ei-toivottua käytöstä ja kohtelua. Kun sanotaan, että ihmiset eroavat liian helposti, tässä työssä se ei näy: suhteessa pysytään, vaikka on tosi vaikeaa.
–Keskimäärin tapaamisissa käydään 2–3 viikon välein, akuutissa kriisissä tiheämminkin. Tapaamisia sovitaan tarpeen mukaan. Yleisimmin käydään yhdestä viiteen kertaa, mutta on mahdollista käydä kymmeniäkin kertoja. Nyrkkisääntönä jakson kestolle on, että toivottua muutosta tapahtuisi.
Elämän muutokset heijastuvat väistämättä parisuhteeseen
EROKYSYMYKSET ovat toiseksi suurin syy perheasiain neuvottelukeskukseen tulolle.
–Tapaamme eroa harkitsevia, ja jo eroprosessissa olevia, jolloin pyritään tukemaan hyvää eroa sekä jo eronneita, jotka ovat usein yksilöasiakkaina toipumassa erosta. Parinakin voi tulla käsittelemään asiaa ja sopimaan lapsiin liittyvistä asioista. Myös erosovittelua tehdään, vaikka pääsääntöisesti se tapahtuu hyvinvointialueen palveluna.
Muita syitä hakeutua perheasiain neuvottelukeskukseen ovat uskottomuus, elämänvaiheisiin liittyvät kriisit, ongelmat sukulaisuus- ja muissa lähisuhteissa, sekä psykososiaaliset vaikeudet.
–Esimerkiksi lasten muuttaminen kotoa on elämänvaiheen kriisi; koetaan tyhjyyttä ja mietitään, miten ollaan kahdestaan, kun fokus on ollut lapsissa. Omien vanhempien ikääntyminen ja mahdollinen avuntarve, toimeentuloon, työuran ja perheen yhteen sovittamiseen liittyvät kysymykset, tai joku oman kasvun vaihe voivat heijastua parisuhteeseen. Esimerkiksi muutos kiltistä ja sopeutuvasta puolisosta omia rajojaan kunnioittavaksi voi herättää kysymyksen, voiko suhde kasvaa oman kasvun myötä, uskooko siihen, että toinenkin voisi muuttua. Ihmiset pystyvät muuttumaan, mutta eivät välttämättä halua muuttua.
Sinua saattaisivat kiinnostaa nämä jutut
Riittävä kivunhoito on hyvän saattohoidon perusta – Järviseudun sanomat