Vanha sukutila Vimpelin Sääksjärvellä tuottaa perunaa ja hunajaa perinteisin menetelmin 

Yrjö Mäkelän kojulla Vimpelin K-Market Vedon pihassa riitti torstai-iltapäivänä mukavasti asiakkaita. Matti ja Anne Hongon matkaan kojulta lähti perunaa ja hunajaa.
Yrjö Mäkelän kojulla Vimpelin K-Market Vedon pihassa riitti torstai-iltapäivänä mukavasti asiakkaita. Matti ja Anne Hongon matkaan kojulta lähti perunaa ja hunajaa.

VIMPELIN keskustassa käy pienessä myyntikojussa kuhina. Yrjö Mäkelä on juuri saapunut paikalle myymään oman tilan perunaa ja hunajaa, ja jo ensimmäiset asiakkaat saavat jonon aikaiseksi. Perunalajikkeita on myynnissä kolme: Annabelle, Jazzy ja Siikli. Ulkopuolisen silmiin kaikki perunat näyttävät samanlaisilta, mutta Yrjö tunnistaa lajikkeet hyvin ulkonäön perusteella.  

–Nämä lajikkeet ovat kaikki maukkaita, kiinteitä ja kestävät keittämistä. Siikli on oikea klassikko toreilla, Annabelle on sille hyvä haastaja. Jazzy taas on lautasella niin kaunis ja sileä, ettei sitä meinaa malttaa edes syödä, nauraa Mäkelä. 

Yrjö Mäkelän tila on osa vanhaa, vuonna 1571 perustettua kantatilaa. 

–Alkuperäinen kantatila on ollut paljon isompi, kooltaan osapuilleen koko Sääksjärven suuruinen. Osa kantatilan maista on pysynyt tähän päivään asti joidenkin sukujen omistuksessa. Minulla on viljelyksessä kymmenkunta hehtaaria, kertoo Mäkelä. 

Perunoiden lisäksi Mäkelä tuottaa hunajaa ja viljelee mehiläisille mesikasveja. Perunat ovat ilman kemikaaleja kasvatettuja ja käsin kuokittuja – tällöin myyntiinkin voi valita vain parhaat yksilöt. Viljelyssä Mäkelä kertoo kemiallisen lannoituksen sijaan käyttävänsä tietynlaisia typensitojakasveja, joiden kasvusto murskataan maahan. 

–Silloin tällöin olen saattanut karjanlantaa lisätä pellolle, mutta sekään ei ole välttämätöntä, sanoo Mäkelä. 

–Olen huomannut, että kun perunan tuotannossa panostaa laatuun enemmän kuin määrään, se näkyy maussa. Myös asiakkaat ovat tämän huomanneet.    

Luomusertifikaattia ei Mäkelä ole hakenut, koska se tietäisi muun muassa lisää kustannuksia. 

–Luomuviljelyssä on tarkat säännöt, jotka ymmärrän hyvin. Ei ole kuitenkaan mahdoton ajatus, että siihen vielä ryhtyisin. Se vaatii kuitenkin oman panostuksensa, varsinkin hunajan tuotannossa. 

Perunanviljely- ja torikulttuuria

PERUNANVILJELY yleistyi Suomessa 1800-luvulla ja Mäkelän tilallakin sitä on viljelty kauan. Tällä hetkellä tuotanto on sen verran pientä, että myynti on keskittynyt suurimmaksi osaksi toreille ja markkinoille. Jonkun verran asiakkaat noutavat perunaa suoraan tilalta. 

–Annabellea on ollut kesän ajan jälleenmyynnissä myös K-market Vedossa, heille iso kiitos siitä mahdollisuudesta ja myös tästä kojumyynnistä heidän tontillaan, kiittelee Mäkelä. 

Maaseudulle Mäkelä kertoo kaipaavansa enemmän samankaltaista torikulttuuria, kuin mitä löytyy isommista kaupungeista. Sääksjärvellä ajatusta on kokeiltu toteen torstaisin pidetyllä iltatorilla. 

–Siellä katettu terassi mahdollistaa kokoontumisen säällä kuin säällä. Sinne on mahtunut myös useampia paikallisia tuottajia myymään, mutta torin tärkein tarkoitus on vahvistaa yhteisöllisyyttä. Pääpaino ei ole ollut myymisessä tai ostamisessa, vaan sinne on voinut tulla istuskelemaan ja näkemään muita ihmisiä. Siitä on tullut mukavaa palautetta. 

–Tulevaisuudessa tätä kaikkea olisi mukava kehittää. Katsotaan nyt mitä kaikkia ajatuksia sitä lähtee toteuttamaan, aika näyttää, pohtii Mäkelä. 

Aiheesta meillä aiemmin julkaistua

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti