Kymmenelle tilalle luovutetaan Farmarissa 5.7.2024 sukutilakunniakirja

Farmari Maatalousnäyttelyssä Seinäjoella 4.-6.7.2024 luovutetaan Farmari-juhlassa kymmenelle tilalle sukutilakunniakirja.
Farmari Maatalousnäyttelyssä Seinäjoella 4.-6.7.2024 luovutetaan Farmari-juhlassa kymmenelle tilalle sukutilakunniakirja.
Farmari Maatalousnäyttelyssä Seinäjoella 4.-6.7.2024 luovutetaan Farmari-juhlassa kymmenelle tilalle sukutilakunniakirja.
Farmari Maatalousnäyttelyssä Seinäjoella 4.-6.7.2024 luovutetaan Farmari-juhlassa kymmenelle tilalle sukutilakunniakirja.
Farmari Maatalousnäyttelyssä Seinäjoella 4.-6.7.2024 luovutetaan Farmari-juhlassa kymmenelle tilalle sukutilakunniakirja. Farmari-juhla pidetään Seinäjoki Areenan juhlatilassa perjantaina 5.7.2024 kello 11–13.30. Tilaisuus on kaikille avoin. Sukutilakunniakirjan myöntää ProAgria Keskusten Liitto ja sen luovuttavat ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja Merja Keisala, ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan edustajiston puheenjohtaja ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtaja Mervi Mäki-Neste.

Sukutilakunniakirjan saavat 5.7.2024:

Yli-Savusen tila, Marko ja Sanna Savunen, Ilmajoki

Koskilahden tila, Kalle Koskilahti ja Ossi Koskilahti, Lapua

Ellilän tila, Laura Kivistö ja Mikko Kivistö, Kurikka

Lyyskin tila, Eero Kallio ja Inka-Maaria Näkkäläjärvi, Laihia

Tapanilan tila, Juha ja Tuija Siermala, Kalajoki

Uudentuvan tila, Juha-Matti Ollila ja Emma-Kaisa Junttila, Lappajärvi

Mäentalon tila, Antti ja Taina Mäentalo, Sysmä

Kohtamäen tila, Maiju ja Tuomas Pennala, Kurikka

Perttulan tila, Jari Katajamäki, Tuomas Katajamäki, Soini

Pikku-Mäenpään tila, Janne ja Sanna Montonen, Pyhäjärvi

Arvostettu tunnustus

Sukutilakunniakirjan saa tila, joka on ollut saman suvun hallussa vähintään 200 vuotta. Sukutilakunniakirja on julkinen tunnustus samaa tilaa hallinneille suvuille pitkäjänteisestä työstä ja myös osaamisesta pitää tila elinkelpoisena siirtymään aina seuraavalle sukupolvelle. Sukutilakunniakirjat ovatkin yleensä tilojen seinillä parhaalla paikalla.

– Helppoa sukutiloilla ei varmasti ole koskaan ollut ja erilaiset ajanhaasteet niin kuin nytkin, tuovat varjoja tilojen jatkuvuudelle. Toisaalta näillä ihmisillä on aina ollut vahva usko maahan ja omaan osaamiseensa tehdä muutoksia ja ratkaista asioita. Omien juurien tunteminen ja sieltä kumpuava vahvuus antaa monelle yrittäjälle tukea katsoa rohkeasti tulevaisuuteen, tiivistää yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Suvi Anttila ProAgria Keskusten Liitosta.

Mikä on sukutilakunniakirja ja paljonko niitä on myönnetty?

Ensimmäiset ProAgria Keskusten Liiton myöntämät sukutilakunniakirjat jaettiin Raumalla 31.7.1931. Sukutilakunniakirjan voi saada jokainen toimiva maa- tai metsätila, joka on ollut nykyisen omistajasukunsa hallussa yhtäjaksoisesti vähintään 200 vuotta. Sukutilakunniakirjan myöntämistä edeltää Kansallisarkistossa teetetty tutkimus tilan omistusvaiheista.

Vanhimpien sukutilojen historia on yli 485 vuotta vanha. Ruotsin kuninkaan määräyksestä maakirjojen pito alkoi vuonna 1539. Tämä on tehnyt mahdolliseksi selvittää tilojen historiaa aina 1540-luvulle saakka. Sukutilakunniakirjoja on jaettu yli 7 870 tilalle. Sukutilakunniakirja uusitaan aina sukupolven vaihtuessa. Sukutilakunniakirjan ohella myönnetään sukutilaviirejä. Kupariseen viirilehteen on lävistetty vuosiluku, joka kertoo, mistä lähtien tila on ollut saman suvun hallussa. Lehdessä voi lisäksi olla Karjalan vaakuna siirtokarjalaisilla viljelijöillä tai haukka kaikilla niillä tiloilla, jotka ovat olleet saman suvun hallussa ensimmäisistä maakirjoista saakka.

Lue myös nämä jutut

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.