Perehdytystä digitaitoihin on tarjolla, osallistujat vähissä

Järvi-Pohjanmaalla monet suunnitellut digitaitokoulutukset ovat peruuntuneet osallistujien puutteen vuoksi. Arkistokuva: Eija Pippola.
Järvi-Pohjanmaalla monet suunnitellut digitaitokoulutukset ovat peruuntuneet osallistujien puutteen vuoksi. Arkistokuva: Eija Pippola.
Järvi-Pohjanmaalla monet suunnitellut digitaitokoulutukset ovat peruuntuneet osallistujien puutteen vuoksi. Arkistokuva: Eija Pippola.
Järvi-Pohjanmaalla monet suunnitellut digitaitokoulutukset ovat peruuntuneet osallistujien puutteen vuoksi. Arkistokuva: Eija Pippola.

ERILAISIA koulutuksia laitteiden ja sähköisten palveluiden käyttöön on tarjolla aika ajoin. Osallistujista sen sijaan on usein pulaa. Esimerkiksi kansalaisopiston tarjoamat Digitreenikurssit ovat peruuntuneet sekä nyt kuluvana lukuvuonna, että aiemminkin, koska ilmoittautujia ei ole ollut riittävää määrää, kertoo Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston vs. rehtori Janika Mäkelä.

Uutisoimme Alajärvellä käynnistyvästä pilottikoulutuksesta täällä

–Selvää syytä siihen meillä ei ole sanoa. Syksyllä 2022 tarjottu digitreenin alkeiskurssi olisi ollut kurssilaisille täysin ilmainen, mutta siitä huolimatta osallistujia ei ollut, joten kyse ei ainakaan silloin ollut edes rahasta. Kursseista tiedotetaan sekä paikallislehtien palstoilla että koteihin jaettavissa opinto-oppaissa, joten tiedonsaannistakaan ei voi olla kyse. Lisäksi esimerkiksi ikäihmiset ja vaikkapa eri kielitaustoista tulleet henkilöt ovat löytäneet hyvin opistomme muille kursseille. 

Janika Mäkelä.
Janika Mäkelä.

–Ohjelmaoppaassamme lukee, että meidän tarjoama kurssi on matalan kynnyksen toimintaa, ja sen sisältö suunniteltaisiin yhdessä kurssilaisten kanssa, joten mitään lähtötasovaatimuksia ei ole. Tämä ei kuitenkaan ole saanut ihmisiä liikkeelle. Olemme pohtineet, miten kurssia voisi muuttaa, jotta se houkuttelisi ihmisiä. Katsotaan, jos tulevalle syksylle keksittäisiin jotain uutta.

–Onhan aina mahdollista, että esimerkiksi järjestöt antavat kohderyhmilleen niin paljon tukea, että kansalaisopiston kursseja ei enää tarvita. Se taitaa kuitenkin olla toiveajattelua, Mäkelä toteaa.

–Henkilökohtaisesti ajattelen, että digitaalisessa syrjäytymisessä näkyy sama ilmiö kuin muussakin huono-osaisuudessa. Eriarvoisuus kasvaa. Heillä, joilla on muitakin haasteita, on todella vaikea pysyä mukana myös digitalisaation kehityksessä. Kun elämässä on suurempiakin haasteita, on varmasti vaikea löytää kiinnostusta opetella käyttämään esimerkiksi kaksivaiheista tunnistautumista. Kun digitaidot ovat vähäiset, vaikeutuu myös kaikki kanssakäyminen viranomaistahojen kanssa. Näin noidankehä on valmis. Sen purkamiseen taidamme tarvita muutakin kuin kivoja kursseja.

Häpeä voi estää oppimasta

ALAJÄRVEN ja VImpelin kirjastotoimenjojtaja Maria Kanervikkoaho pohtii, että osallistumattomuus voi johtua myös häpeästä: pitäisi osata, mutta minä en osaa.

–Vaikka tuskin kukaan on ainoa, joka ei kyseistä asiaa hallitse.

Kynnys asioiden itse tekemiselle voi myös nousta korkeaksi, jos joku toinen on hoitanut asioita puolesta. Esimerkiksi puolison hoitaessa pariskunnan digiasiat on toisen hyvä varautua siihen, että hätätilanteessa osaa ne itsekin hoitaa.

–Myös asiantuntijoiden käyttämä tietokonejargon eli voi tuntua vieraalta. Me kirjaston hankkeessa pyrimme puhumaan asioista selkokielellä, hän lupaa.

“Aina voi oppia jotain uutta”

Helena Marjomäki.
Helena Marjomäki.

MYÖS Alajärven OmaSäästöpankin palvelupäällikkö Helena Marjomäki näkee, että osallistumatta jättämisen syynä voi olla pelko siitä, ettei ymmärrä mistä puhutaan.

–Samoin moni saattaa ajatella, että osaa kyllä käyttää ja jättää siksi tulematta. Mutta aina kun lähtee liikenteeseen, oppii kyllä uutta! Itsekin opin taannoisessa OmaDigituki-aamupäivässä WhatsAppin käytöstä sellaista, mitä en aiemmin tiennyt.

Pankin OmaDigituki-tilaisuus keräsi nelisenkymmentä osallistujaa, mikä oli hyvä määrä.

–Heräsi myös ajatusta sellaista palvelusta, missä opas tulisikin kotiin ja pystyisi näyttämään asiakkaan omalla koneella asioita, mihin apua tarvitaan.

Marjomäki arvioi, että noin 60 prosenttia heidän yli 70-vuotiaista asiakkaistaan käyttää digitaalisia kanavia ja asiat hoituvat.

–Haasteita tulee siinä, että laitteet ovat erilaisia. Myös pankin henkilökunnan täytyy oppia monenmoista, että osaamme auttaa. Joskus joudumme pyytämään asiakasta paikan päälle, että pystymme ratkaisemaan hänen ongelmansa. Näitä ongelmia on joka ikäluokassa, ei vain vanhemmissa ikäryhmissä. Jonkin verran on vielä asiakkaita, joilla ei ole mitään digitaalisia palveluita. Yleensä syynä se, että ajatellaan, ettei osaa käyttää, mutta myös sen vuoksi, ettei ole varaa hankkia.

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.