Ylikoskella vaalitaan yhteisöllisyyttä

Ylikosken kylän lapset viihtyvät kotikylällä. Kuvassa Riina Mäenpää (ed.oik.), Aada Rantala, Jani Mäenpää, Esko Rantala (oik.tak.), Friida Rantala, Iida Mäenpää ja Eeva Asuinmaa. Eeva Asuinmaa asuu Mannisessa.
Ylikosken kylän lapset viihtyvät kotikylällä. Kuvassa Riina Mäenpää (ed.oik.), Aada Rantala, Jani Mäenpää, Esko Rantala (oik.tak.), Friida Rantala, Iida Mäenpää ja Eeva Asuinmaa. Eeva Asuinmaa asuu Mannisessa.
Ylikosken kylän lapset viihtyvät kotikylällä. Kuvassa Riina Mäenpää (ed.oik.), Aada Rantala, Jani Mäenpää, Esko Rantala (oik.tak.), Friida Rantala, Iida Mäenpää ja Eeva Asuinmaa. Eeva Asuinmaa asuu Mannisessa.
Ylikosken kylän lapset viihtyvät kotikylällä. Kuvassa Riina Mäenpää (ed.oik.), Aada Rantala, Jani Mäenpää, Esko Rantala (oik.tak.), Friida Rantala, Iida Mäenpää ja Eeva Asuinmaa. Eeva Asuinmaa asuu Mannisessa.

YLIKOSKEN kylän Maamiesseurantalolla kokoontuu säännöllisesti kahden, kolmen viikon välein joukko aktiivisia kyläläisiä. Ylikoski sijaitsee Kortesjärven Fräntilän kylän ja Pedersöreen kuuluvan Vilobackan kylän välillä. Kylä on aikojen saatossa kuulunut eri kuntiin. Vuonna 1948 kylä erotettiin silloisesta Purmon kunnasta ja liitettiin Kortesjärven kuntaan. Vuodesta 2009 Ylikoski on kuulunut Kauhavaan. Pedersören kunnan raja sijaitsee noin kilometrin päässä Ylikosken Maamiesseurantalosta.

Yleisestä rakennekehityksestä ja väestö- ja palvelukadosta huolimatta kyläiset eivät ole jääneet surkuttelemaan, vaan haluavat vaalia yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Myös kyläläisten ikärakenne poikkeaa tavanomaisesta, sillä lasten osuus kyläisistä on noin neljännes. Vauvojakin on kylään saatu viime aikoina. 20. helmikuuta järjestetyssä kyläillassa mukana olleet naiset laskeskelivat kylän, mukaan lukien Porkholman ja Salon kylänosien yhteenlasketuksi asukasluvuksi 75–80 henkilöä, joista noin 20 on lapsia.

–Täällä on kiva asua ja kavereita on, toteavat yhdestä suusta kyläillassa paikalla olleet lapset.

–Mutta Tampereella olisi kiva asua, koska siellä on Tappara, totesi 7-vuotias ekaluokkalainen Jani Mäenpää Tappara-logolla varustettuun paitaan pukeutuneena.

Lapsia jännitti illan arvonta, jossa oli tarjolla arvontavoittoina monenlaista pientä tavaraa sekä vaahtokarkkeja ja suuria yllätysmunia.

Pellavaliinoja ja ruisleipää

Kylällä pidetään viikoittain 4H-kerhoa, myös puuhakerhoa on pidetty, ja keskustastakin tulee lapsia Ylikoskelle harrastusten ja ajanvieton pariin.

Ylikosken Maamiesseuralla on vuosien varrella ollut monenlaista toimintaa.

–Vuosina 2006–2007 kyläläiset kylvivät, ja korjasivat ruispellon perinteiseen tapaan leipoen sadosta ruisleipää. Aiemmin samankaltainen hanke oli pellavapellon parissa, jonka tuloksena kudottiin pellavaliinat. Ohjelmassa on vuosien varrella ollut myös muun muassa Tupperware-esittelyitä, leipomista myyjäisiin ja jumppaa. Joulun alla on perinteisesti puuroilta, vappuina on ohjelmassa retkiä eri laavuille ja joka kesä teemme kesäteatterireissun, naiset kertovat.

Mainos

Heidän mielestään kokoontumisten tärkein anti on tavata toisia kyläläisiä, sillä heitä ei nykyään muutoin juurikaan tapaa.

Palveluiden katoaminen huolettaa

KYLÄILLASSA paikalla olleet miehet ovat kaikki syntyperäisiä kyläläisiä. Kylässä asumiseen ollaan tyytyväisiä, mutta yleinen kehitys palveluiden katoamisesta yhä kauemmas huolettaa.

–Kortesjärven liityttyä Kauhavaan kunnalliset palvelut katosivat Kortesjärven kirkonkylältä, ja loppunut on myös toinen ruokakauppa ja vaatekauppa, totesi Markku Salo.

Salo on toiminut vuodesta 1997 viime syyskokoukseen saakka Ylikosken Maamiesseuran puheenjohtajana. Nykyinen puheenjohtaja on Ville Ylikoski ja sihteerinä ja rahastonhoitajana toimii Emilia Salo.

Kylällä on jäljellä enää yksi toimiva lypsykarjatila ja yksi lihakarjatila. Tienhoidon suhteen kyläläiset ovat tyytyväisiä, sillä tie sijaitsee urakoitsijan aurausreitin alkupäässä, joten tie on aurattu ajoissa. Myöskään suurempia kuoppia ja töyssyjä miesten mukaan kylää halkovalla tiellä ei ole.

Sen sijaan uusien tuulivoimaloiden tulo kylään entisen yhden olemassa olevan voimalan lisäksi ei saa miehiltä kannatusta. Markku Salo asuu vain 1,3 kilometrin päässä tuulivoimalasta, ja toteaa äänen kuuluvan selvästi tuulen suunnasta riippuen. Salo on tehnyt maatilallaan sukupolvenvaihdoksen ja hänen kaksi poikaansa jatkavat lypsykarjan pitoa. Tuulivoimaloiden läheisyyden haitoista esillä ovat julkisuudessa olleet pohdinnat mahdollisista haittavaikutuksista myös eläinten terveydelle, muun muassa tiinehtymisvaikeudet ja keskenmenot, eli luomiset. Rakennettavat uudet voimalat ovat teholtaan suurempia ja paljon korkeampia kuin jo toiminnassa oleva.

Tiina Kiviaho

Sinua saattaisivat kiinnostaa myös nämä jutut

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.