SUOMALAISTEN säännöllinen alkoholinkäyttö on vähentynyt tultaessa 2020-luvulle. Viikoittain tai useammin alkoholia käyttäneiden osuus väheni 52 prosentista 48:aan miehillä ja 29 prosentista 22:een naisilla vuosien 2016 ja 2023 välillä.
Tämä käy ilmi THL:n Juomatapatutkimuksesta, jota on tehty säännöllisesti noin kahdeksan vuoden välein vuodesta 1968 alkaen.
”Alkoholinkäytön väheneminen on hyvä asia väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Hyvän kehityksen jatkumista on tarpeen tukea haittoja vähentävin alkoholipoliittisin keinoin, jotka hillitsevät alkoholijuomien saatavuutta ja kulutusta – eli säilyttämällä nykyiset kaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajat ja alkoholijuomien korkea verotus”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
Useimmin alkoholia juovat 55–69-vuotiaat miehet
Miehistä kuusi prosenttia ja naisista kaksi prosenttia käytti alkoholia vähintään neljä kertaa viikossa vuonna 2023. Useimmin alkoholia käyttivät 55–69-vuotiaat miehet. Heistä 62 prosenttia käytti alkoholia vähintään viikoittain ja 11 prosenttia neljä kertaa viikossa tai useammin.
Raittiiden osuus väestössä pysyi samalla tasolla vuosina 2016 ja 2023, miehillä 10 prosentin tuntumassa ja naisilla 14 prosentissa.
”Raittiiden osuus väheni pitkään, mutta väheneminen pysähtyi 2000-luvun alkupuolella, jolloin hieman alle kymmenesosa vastaajista oli raittiita”, toteaa erikoistutkija Janne Härkönen THL:stä.
”Tämän jälkeen raittius on hieman yleistynyt, erityisesti naisilla ja alle 55-vuotiailla. Raittius yleistyi enemmän ennen vuotta 2016 kuin sen jälkeen.”
Raju humalakulutus on yhä yleisintä nuorilla aikuisilla
Vaikka alkoholinkäyttö on yleisesti ottaen vähentynyt, säännöllinen humalakulutus oli koko väestön tasolla lähes yhtä yleistä vuonna 2023 kuin vuonna 2016. Vuonna 2023 21 prosenttia vastaajista joi kerralla vähintään kuusi alkoholiannosta kuukausittain tai useammin, kun vastaava osuus vuonna 2016 oli 22 prosenttia.
”20–34-vuotiailla yli kuuden annoksen humalakulutus väheni edelleen, mutta keski-ikäisillä miehillä se on voinut jopa lisääntyä”, toteaa Pia Mäkelä.
Perinteisesti humalajuominen on ollut yleisintä 20–34-vuotiailla, mutta eri ikäryhmien väliset erot kuuden alkoholiannoksen kerralla juomisessa ovat miehillä lähes kadonneet ja naisillakin kaventuneet.
Raju humalakulutus eli vähintään 13 annoksen kerralla juominen oli myös vähentynyt eri ikäryhmissä, mutta se oli yhä yleisintä 20–34-vuotiailla vuonna 2023. Tämän ikäryhmän miehistä 41 prosenttia oli juonut ainakin yhtenä edeltävän vuoden päivänä vähintään 13 annosta kerralla.
”Alkoholinkäyttö liittyy nuorten aikuisten elämässä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja juhlimiseen. Nuoret eivät välttämättä tule ajatelleeksi humalakulutuksen haittoja”, Pia Mäkelä toteaa.
Riskikulutus vähentynyt – miehillä riskijuominen on edelleen yleistä
Alkoholin riskikulutus on hieman vähentynyt. Alkoholinkäytön kohtalaisen riskin rajan ylitti miehistä 15 prosenttia ja naisista yhdeksän prosenttia vuonna 2023, kun vastaavat osuudet vuonna 2016 olivat 18 ja 11 prosenttia.
Alkoholinkäytön kohtalaisen riskin raja-arvoina Käypä hoito -suosituksissa pidetään miehillä yli 14 ja naisilla yli 7 annosta viikossa.
Miesten runsaampi juominen näkyy myös alkoholinkäytöstä aiheutuvissa haitoissa, joita miehillä on naisia enemmän eri elämänalueilla. Yleisimpiä koettuja haittoja olivat terveysongelmat ja ongelmat kotona tai parisuhteessa.
Toimia alkoholihaittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi tarvitaan
Juomatapatutkimuksessa havaittu suomalaisten alkoholinkäytön väheneminen on hyvä asia väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, ja tämän hyvän kehityksen jatkumista on tarpeen tukea haittoja vähentävin alkoholipoliittisin keinoin.
”Myös THL:n syksyllä 2022 keräämät Terve Suomi -postikyselyn tulokset tukevat Juomatapatutkimuksen tulosta suomalaisten säännöllisen alkoholinkäytön vähenemisestä”, arvioi Pia Mäkelä. ”Alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota eri väestöryhmien välisiin eroihin alkoholin pitkäaikaisessa riskikäytössä ja humalajuomisessa”, toteaa THL:n erikoistutkija Katariina Warpenius
