Joka toinen suomalainen kokenut rengasvahingon – ”Autojen kasvava koko ja matalaprofiilisemmat renkaat altistavat rengasrikoille”

Autojen lisääntyvä paino ja renkaiden rakenteelliset muutokset kasvattavat rengasrikkojen riskiä. LähiTapiolan kyselyn mukaan peräti 61 prosenttia suomalaisista on kokenut jonkin rengasvahingon. Terävä esine on yllättävän yleinen syy rengasvaurion taustalla. Myös tiestön heikkenevä kunto altistaa vahingoille.
Autojen lisääntyvä paino ja renkaiden rakenteelliset muutokset kasvattavat rengasrikkojen riskiä. LähiTapiolan kyselyn mukaan peräti 61 prosenttia suomalaisista on kokenut jonkin rengasvahingon. Terävä esine on yllättävän yleinen syy rengasvaurion taustalla. Myös tiestön heikkenevä kunto altistaa vahingoille.
Autojen lisääntyvä paino ja renkaiden rakenteelliset muutokset kasvattavat rengasrikkojen riskiä. LähiTapiolan kyselyn mukaan peräti 61 prosenttia suomalaisista on kokenut jonkin rengasvahingon. Terävä esine on yllättävän yleinen syy rengasvaurion taustalla. Myös tiestön heikkenevä kunto altistaa vahingoille.
Autojen lisääntyvä paino ja renkaiden rakenteelliset muutokset kasvattavat rengasrikkojen riskiä. LähiTapiolan kyselyn mukaan peräti 61 prosenttia suomalaisista on kokenut jonkin rengasvahingon. Terävä esine on yllättävän yleinen syy rengasvaurion taustalla. Myös tiestön heikkenevä kunto altistaa vahingoille.
Autojen lisääntyvä paino ja renkaiden rakenteelliset muutokset kasvattavat rengasrikkojen riskiä. LähiTapiolan kyselyn mukaan peräti 61 prosenttia suomalaisista on kokenut jonkin rengasvahingon. Terävä esine on yllättävän yleinen syy rengasvaurion taustalla. Myös tiestön heikkenevä kunto altistaa vahingoille.

Onko matkasi joskus keskeytynyt auton renkaisiin liittyvän syyn takia? LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn mukaan peräti 61 prosenttia suomalaisista on elämänsä aikana kokenut jonkin rengasvahingon joko auton kuljettajana tai matkustajana. Yleisimmin (28 %) rengas on puhjennut tai muuten vaurioitunut terävään esineeseen ajaessa. Kuoppaan tai muuhun tien vaurioon ajaminen taas on johtanut vahinkoon joka viidennen kohdalla (19 %) ja esimerkiksi osuma jalkakäytävän reunaan tai muuhun tienvalliin vaurioittanut kumia tai vannetta noin joka kymmenennellä (9 %). Ilkivalta (3 %) ei sen sijaan korostu erinäisissä vahinkosyissä.

–Terävä esine ei useinkaan ole tielle joutunut naula tai ruuvi, vaan renkaita rikkoutuu paljon esimerkiksi tietyömaiden sepeliin tai sorateiden kiviin ajaessa. Myös törmäys kuoppaan voi rikkoa kumia, taivuttaa vannetta tai vaurioittaa jousia tai muita tukirakenteita. Nykypäivän autojen renkaat ovat ylipäätään alttiimpia pistovahingoille, sillä autojen paino on kasvanut ja samaan aikaan renkaat ovat muuttuneet aiempaa leveämmiksi ja matalaprofiilisemmiksi, kertoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.

Alaviirin mukaan renkaiden kehitys vie kohti yhä hiljaisempia ja sujuvammin rullaavia renkaita.

–Renkaiden kehityksessä pyritään jatkuvasti vähentämään vierintävastusta ja rengasmelua. Tämä korostuu esimerkiksi ladattavissa autoissa, jotka ovat keskimäärin painavampia mutta ääneltään hiljaisempia. Samaan aikana ”littanammat” renkaat ovat kuitenkin herkempiä pistemäisten kuormien aiheuttamille vaurioille, samoin kuin vanteiden vaurioille.

Irti päässyt rengas voi aiheuttaa vaaraa ulkopuolisille

LähiTapiolan kyselyssä rengasvahingoissa nousevat esiin myös renkaiden löystymiset ja irtoamiset. Kyselytulosten mukaan lähes joka kymmenes suomalainen (9 %) on kokenut tilanteen, jossa renkaan kiinnityspultit ovat löystyneet tai rengas jopa kokonaan irronnut ajon aikana.

–Renkaiden vaihtokauden lähestyessä kannattaa siis jälleen muistaa jälkikiristysten merkitys. Jos renkaat vaihtaa itse – tai vaikka työn teettäisi alan liikkeessä – pultit on hyvä uudelleen kiristää noin 50–100 kilometrin ajon jälkeen, sanoo Alaviiri.

Hän muistuttaa, ettei irti päässyt rengas ole vaaraksi vain kyseisen auton kuljettajalle ja matkustajille.

–Jos rengas irtoaa kannattimiltaan, se voi jatkaa matkaansa kovaa auton liikesuunnan mukaisesti. Pahimmillaan rengas voi ajautua ja kimpoilla vastaantulevien kaistalle. Vierivä rengas pysyy vauhdissa pystyssä, koska suuri hyrrävoima pyörittää sitä eteenpäin, kertoo Alaviiri.

Maaseudulle enemmän rengasvahinkoja – ajotapa voi auttaa ehkäisemään rikkoja

Arjen katsaus -kyselystä käy myös ilmi, että maaseudulla kokemukset rengasvahingoista ovat yleisempiä kuin kaupungissa asuvilla. Esimerkiksi maaseutumaisissa kunnissa asuvista 36 prosenttia on kokenut rengasvaurion terävään esineeseen ajaessa, kun taas pääkaupunkiseutulaisilla vastaava kokemus on 22 prosentilla vastaajista. Kuoppaan tai muuhun tien vaurioon ajaminen taas on johtanut rengasvahinkoon 24 prosentilla maaseutumaisissa kunnissa ja 12 prosentilla pk-seudulla asuvista.

–Lukuisat syyt voivat selittää tätä eroa. Harvaan asutuilla alueilla teiden kunto on usein heikompi, ajokilometrejä tulee enemmän ja myös autot ja sitä myötä renkaat voivat olla vanhempia. Tietyömaita ja tietysti myös sorateitä on kaupunkien ulkopuolella enemmän. Työmaalla terävä sepeli tai esimerkiksi asfalttiin rouhinnan seurauksena syntynyt reuna voi yllättävänkin pienessä vauhdissa vaurioittaa kumia tai vannetta – tästä minulla on omakohtaistakin kokemusta, sanoo Alaviiri.

Hän kannustaa hidastamaan reilusti vauhtia tietyömaiden kohdalla, vaikka se voi joskus tuntua tarpeettomalta.

–Työmaiden nopeusrajoitukset on yleensä jo työ- ja liikenneturvallisuuden tähden asetettu alhaisiksi, mutta rengasrikkojen ehkäisemiseksi voi olla fiksua ajaa vielä hitaammin. Jos tiellä nimittäin sattuu olemaan sopivassa asennossa sepelimursketta tai kivi, se voi yllättävän helposti läpäistä renkaan pinnan. Tällöin oikeastaan vain hidas nopeus voi auttaa ehkäisemään vahingon.

Näin voit ehkäistä ja varautua rengasvahinkoihin

–Aja auton ohjeistusten mukaisilla ja kuormaan sopivalla rengaspaineilla.

–Huolehdi, että renkaissa on riittävät ja turvalliset kulutuspinnat. Lain mukaan kesärenkaissa kulutuspinnan pääurien syvyyden pitää olla vähintään 1,6 millimetriä ja talvirenkaissa 3,0 millimetriä. Turvallisuussyistä kannattaa kuitenkin suosia eheämpiä renkaita.

–Hidasta ajonopeutta tietyömaiden sekä kivikkoisten ja kuoppaisten tieosuuksien kohdalla.

–Pidä mukana renkaan paikkaussarjaa, jos sinulla ei ole vararengasta. Harvassa, etenkään uudessa autossa on enää vararengasta, joten paikkaussarjalla voidaan mahdollistaa ajo korjaamolle asti. Tarkista aika ajoin, että paikkaussarjan täyteaine ei ole vanhentunut.

–Jos rengas vaurioituu kaukana taajamasta tai muuten hankalassa paikassa, voi olla tarve tilata hinaus korjaamolle. Vakuutuksista korvataan näitä autopalveluvahinkoja.

–Rengasrikon sattuessa pidä huolta omasta turvallisuudestasi ja varoita tarvittaessa muuta liikennettä, esimerkiksi varoituskolmiolla.

Vakuutuksista korvataan monenlaisia rengasvahinkoja

Auton renkaisiin liittyviä vahinkoja voidaan tilanteesta ja vahingon kärsijästä riippuen korvata vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta tai lakisääteisestä liikennevakuutuksesta.

Jos matkasi keskeytyy oman auton rengasrikon takia, voidaan hinaus esimerkiksi korjaamolle korvata ajoneuvon omasta kaskovakuutuksesta. Kaskon ns. autopalveluturvasta voidaan korvata myös auton nosto takaisin tielle tai muita ylimääräisiä matkakustannuksia. Jos ajoneuvossasi on laaja kasko, voit saada käyttöösi myös sijaisauton.

Jos rengasvahinko johtaa onnettomuuteen, sekä autossa matkustaville että ulkopuolisille aiheutuneita henkilövahinkoja voidaan korvata liikennevakuutuksesta. Liikennevakuutuksesta korvataan myös toisen osapuolen ajoneuvoon tulleita vahinkoja.

Kaskosta voidaan korvata myös esimerkiksi ilkivallan tai varkauden seurauksena syntyneitä kuluja. Muista kuitenkin aina säilyttää renkaat lukitussa tilassa, jos ne eivät ole auton alla (esimerkiksi kesärenkaat turvallisessa säilytyksessä talviaikana).

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 19.–25.5.2023 välisenä aikana 2 129 suomalaista. He edustavat maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.