”Paloni hiipui, ja itkukin tuli”
Vimpelin Vedon miesten kausi Superpesiksessä päätyi finaalitappioon Sotkamon Jymylle. Hopea oli kolmas mitali kolmen vuoden taipaleensa Vedon pelinjohtajana päättäneelle Tomi Niskaselle. Vuodet Vimpelissä toivat lisäksi viime kaudella tulleen mestaruuden sekä pronssin. Niskanen teki päätöksen Vimpeli-uran päätöksestä kesällä.
– Sopimuksessani oli optio seuraavasta kaudesta, ja se tuli sanoa irti kesäkuun loppuun mennessä. Päätin tehdä niin pitkän mietinnän jälkeen. Olin tietenkin miettinyt asiaa jo keväästä saakka.
– Luopumisen tuska oli kova kertoessani asiasta joukkueelle, nyt oli kuitenkin aika hypätä pois oravanpyörästä.
Merkittävä asia Niskasen päätöksen takana oli, että joukkue jatkaa pelaajiston osalta ennallaan.
– Pelaajat ovat huippuyksilöitä. Koin kuitenkin ongelmaksi sen, että olemme kulkeneet kolmen vuoden tien, minä aikana kaikki ovat venyneet useita kertoja äärirajoille. En kokenut lisäaskelten olevan enää mahdollisia, tuntui, että kaikki mahdollinen on revitty irti.
– Tunsin, että nyt on aika saada joukkueelle valmennuksellisesti uutta. Jos vastaavasti joukkue olisi uudistunut, olisi jatkoni ollut mahdollinen.
Niskanen sanoo jatkopyyntöjä tulleen Vedon suunnalta myös viimeisen pelin jälkeen.
– Asia on hyvä saattaa lopulliseen päätöksen tämänkin jutun kautta, kaikki osapuolet pääsevät näin eteenpäin.
– Minua ei motivoi eniten mestaruus, vaan matka sitä kohti kehittyen koko ajan paremmaksi. Kuten edellä sanoin, en usko sellaisen olevan mahdollista. Voikin sanoa, että paloni jatkoon hiipui, eikä silloin kannata jatkaa väkisin.
Miettiessään Sotkamoa vastaan käytyä finaalisarjaa on Niskasen mieli edelleen apean tyhjä.
– Maanantaina kaikki tunteet purkautuivat ulos vuolaana itkuna. Vaikka raavas mies itkee, koin sen hyvin puhdistavana.
Finaalisarjaa ajatellessaan näkee Niskanen joukkueen voimien loppuneen kesken.
– Paluumatkalla Sotkamosta mietin asiaa kapteeni Janne Mäkelän kanssa, totesimme, ettei meillä ollut yksinkertaisesti voimia enempään, kaikki voimat olivat käytössä viimeiseen asti.
– Asiassa vaikutti varmasti sekin, että odotusarvo joukkuetta kohtaan oli koko ajan valtavan suuri, voitotkaan eivät aina riittäneet, pelin oli oltava illasta toiseen erinomaista. Tämä taas vie paljon voimia pitkässä juoksussa.
Niskanen sanoo Sotkamolla olleen enemmän nälkää kääntää tiukat hetket itselleen.
– Niin siinä kävi. Näin jälkikäteen ajatellen he myös pääsivät finaalisarjaan haastajana, kaikki paineet ja odotusarvot olivat meillä.
Hän näkee myös merkittävän lisäsyyn, mikä johti Sotkamon mestaruuteen.
– He olivat valinneet näännytystaktiikan, he eivät näyttäneet juurikaan tunteita eivätkä haastaneet meitä. Juteltuani Jymyn pelinjohtaja Mikko Kuosmasenkanssa, sanoi hän yhden heidän teemoistaan olleen, ettei meitä saa sytyttää millään ylimääräisellä.
– Itse en ole kyseisen taktiikan kannattaja, mielestäni tunteet ja täysillä palaminen kuuluvat asiaan. He valitsivat kuitenkin tällaisen tien, ja onnistuivat siinä. He varmasti aistivat, että meillä oli ilmapallo täynnä, eivätkä he halunneet räjäyttää sitä.
Niskanen sai paljon kannustavia lausuntoja finaalitappion jälkeen.
– Erään joukkueen pelinjohtoportaaseen kuuluva henkilö laittoi viestin, missä totesi kaikkien muiden paitsi Sotkamon vaihtavan mielellään paikkaa kanssamme. Miettiessäni tuota, tuntui hopea aiempaa arvokkaammalta.
Pesäpallo on vahvasti mukana Niskasen elämässä jatkossakin, sillä työt Kuortaneen urheiluopiston akatemian päävalmentajana jatkuvat. Hän on myös mukana toteuttamassa huippuvalmentajan tutkintoa.
– En myöskään sulje ovia palata jossain vaiheessa joukkuetoimintaan. Olen jo saanut tiedusteluja vuoden päähän, vastasin kuitenkin, ettei tällä hetkellä voisi vähempää kiinnostaa.
Kysyttäessä, mitä muuta tulee tilalle Veto-pestin jälkeen, kevenee Niskasen olo.
– Aion hakea uudenlaisia kokemuksia, joille ei ole ollut aikaa. Esimerkiksi torstai-iltana katsoin onnellisena kotona Jokereiden jääkiekkopeliä heidän pelipaita yllään.
– Kolmen tyttäreni katsellessa minua, häivähti mieleen olo, että heidän mielestään sekoaminen on alkanut, Niskanen nauraa.
Hän antaa suuret kiitokset Suvi-vaimolleen.
– Hän on pyörittänyt pääosan kodista, hyvä kun olen ehtinyt välillä edes nurmikon leikata.
Kiitokset menevät myös Veto-yhteisölle.
– Matka oli huikea. Veto-perhe eli täysillä mukana, olen siitä hyvin kiitollinen.
Tomi Olli
