Pääsiäisaurinko houkuttelee ihmisiä heikoille kevätjäille – Jään paksuus ei kerro enää sen turvallisuudesta

Kevätjäillä on huomioitava turvallisuus. Kuva: SUH.
Kevätjäillä on huomioitava turvallisuus. Kuva: SUH.
Kevätjäillä on huomioitava turvallisuus. Kuva: SUH.
Kevätjäillä on huomioitava turvallisuus. Kuva: SUH.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) varoittaa heikoista kevätjäistä. Petollisten kevätjäiden aika on alkanut - paksukaan jää ei välttämättä enää ole turvallista. Jäällä liikkuminen vaatii nyt erityistä tarkkaavaisuutta. Jos jäälle on pakko mennä, on oikeaoppinen varustautuminen äärimmäisen tärkeää.

Suomi on pitkä maa, joten vaihtelua jääolosuhteissa on paljon. Vaikka meri ja isot järvet ovat jo auki Etelä-Suomessa, ovat pienemmät vesistöt pohjoisempana mahdollistaneet vielä jäällä liikkumisen.

Jään kantavuuden arviointi on hankalaa ja virhearvioinnin voi tehdä kuka vaan. Yleisesti luullaan, että jään pinta on yhtä paksu kaikkialta – ei se ole. Kaikissa jääkansissa on heikkoja kohtia, joita saattaa olla vaikea havaita. Kevätaurinko tekee jään arvioinnista entistä hankalampaa.

–Jään paksuus ei enää kerro sen turvallisuudesta. Jään heikkeneminen voimistuu sen jälkeen, kun lumi on sulanut päältä pois ja lumea tummempi jään pinta imee auringonsäteitä ja lämpöä. Jää haurastuu ja puikkoontuu, jolloin monikymmensenttinenkin jää voi pettää alta, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

–Kevätjään viekkaus piilee siinä, että sen kantavuus voi heiketä todella nopeasti – päältä päin ei aina näe, onko jää haurastunutta vai ei. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa. Ilman turvavarusteita kevätjäille ei missään tapauksessa kannata lähteä.

Virtapaikat huomioitava

Jään paksuus on vaihdellut ja vaihtelee edelleen suuresti vesistöjen eri osissa. Virtapaikoilla, vesistörakenteiden lähellä, ojien suissa, kapeikoilla ja isojen kivien läheisyydessä jäät voivat olla vaarallisen heikkoja. Jäällä liikkuessa tulee varmistua riittävästä jään kantavuudesta, varustauduttava pelastautumisvälinein ja ennen kaikkea vältettävä heikoilla jäillä liikkumista.

–Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle, muistuttaa Nieminen.

–Jäälle lähtöä on aina syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää.

Turvallisen jäällä liikkujan muistilista

–Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.

–Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä.

–Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 senttiä yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 sentin paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

–Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.

–Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

­–Ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi www.suh.fi/jaaturvallisuus.

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.