Ruoka-avun tarve kasvaa myös Järviseudulla: ”Melkein kaikki menee heti, tarvetta olisi enemmänkin”

Ruoka-avun määrä supistuu samalla, kun tarvitsijoiden määrä kasvaa. Keinoja ongelman ratkaisemiseen voidaan hakea toimijoiden välisestä yhteistyöstä.
RUOKA-APUA hakevien määrä Suomessa näyttää nousevan koko ajan samalla, kun jaettavaa ruokaa on yhä vähemmän.

Hävikkiruoka on ollut osa ruoka-apua, jota eri toimijat jakavat sitä tarvitseville. Hävikkiruoan määrä vähenee kauppojen tehostaessa logistiikkaansa ja samalla punalaputettujen tuotteiden menekki kasvaa ruoan hinnan ja muiden elinkustannusten noustessa.

Osa ongelmaa on myös EU:n ruoka-avun loppuminen. Joillekin EU-ruokakassi on ollut osa toimeentuloa, osa on hakenut sen hätätilanteissa.

–Kevään jälkeen EU-ruokaa ei ole enää ollut jaettavana, kertoo Vimpelin seurakunnan diakoni Johanna Rauhala.

–Nyt valmistellaan EU:n maksukorttien jakoa. Asia ei ole edennyt ihan odotetulla aikataululla. Kirkon kotimaanavun mukaan maksukorttihankkeet tulevat haettaviksi ensi vuonna. Toivoisin, että ruokakortit olisivat jo keväällä käytössä, mutta asian valmistelu on kesken. Olemme odottavalla kannalla.

Seurakunnassa avun tarve tulee tavallisesti näkyville erityisesti joulun alla, kun ihmiset pyytävät päästä joululahjakorttilistalle tai kertovat tutusta tai naapuristaan, jolla olisi avulle tarvetta.

–Vielä on kuitenkin ollut ihan rauhallista ja tuntuu, että tilanne on hallinnassa. Jotenkin ajattelen, että joulu mennään täälläkin päin vielä jotenkin. Keväällä tilanne voi olla toinen, kun tuli viesti ruokakorttien myöhästymisestä, talvi pakkasineen ja nousevat sähkölaskut sekä ruoan hinnan nousu. Lapsiperheille iso juttu on tuplalapsilisien saaminen joulukuussa. On kuitenkin paljon talouksia, joissa lapsilisiä ei tule, vanhusväestöllä on isohkoja taloja, joissa lämmityskulut ovat korkeat, voi tulla tosipaikka eteen.

Rauhala toivoo, että pienituloisten ikäihmisten läheiset ja naapurit ottaisivat puheeksi saatavilla olevat sähkötuet ja avustaisivat hakemusten teossa.

–Kun laskut kasaantuvat eivätkä rahat tahdo riittää, on ensimmäinen osoite KELA ja asiakas tekee toimeentulotukihakemuksen. Toimeentulotukipäätös tarvitaan, jos asiakas hakee lisäksi taloudellista tukea sosiaalitoimesta. Kun meille tullaan laskujen kanssa, katsotaan ensin, onko oltu yhteydessä sosiaalitoimistoon ja onko oikeutettu tukiin – joskus ne ovat käyttämättä. Sen jälkeen katsotaan, miten me voimme mahdollisesti olla apuna.

LISÄÄNTYNYT avun tarve näkyy Alajärvellä Yökahvila Risteyspaikassa, missä lahjoitusruoan ylitarjonta on muuttunut niukkuudeksi: esimerkiksi Tokmannilta ei ilta-alen jälkeen toisinaan jää mitään lahjoitettavaksi.

–Monet asiakkaat kertovat, että ei ole oikein enää varaa ostaa ruokaa. Jotkut vanhemmat ihmiset keittävät leipäressua kuivista leivistä entiseen tyyliin ja ovat todella kiitollisia pehmenneistä kahvipaketeista, mitä saamme kaupoista. Kokemus on, että sosiaalipuolelta ei oikein saa tukea, kun mitään omistusta ei saisi olla, että saa avustusta, kertoo Erkki Peltoniemi Risteyspaikasta.

Risteyspaikkaan on palkattu työntekijä ja ovet ovat avoinna jälleen tauon jälkeen. Alajärvellä ylijäämäruokaa jakaa myös vapaaseurakunta.

VIMPELISSÄ hävikkiruoan jakaminen on keskitetty kahvila Nisunjyvään.

–Jako on meillä maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Saamme hävikkiruokaa molemmista paikkakunnan kaupoista. Melkein kaikki menee heti, tarvetta olisi enemmänkin, sanoo Lea Vasalampi Nisunjyvästä.

–Asiakkaiden määrä lisääntynyt on ja uusiakin kasvoja ilmestynyt. Tietysti osaltaan vaikuttaa aika paljon sekin, että ukrainalaiset ja ulkomaiset opiskelijatkin käyvät hakemassa ruokaa. Pyrimme jakamaan sitä tasaisesti, mutta ensimmäiset vievät luonnollisesti parhaat päältä.

Helluntaiseurakunnalla on myös pienimuotoista ruokajakoa, pääosin suoraan asiakkaille kotiin. –Asiakkaat ovat pääosin ikäihmisiä ja liikuntarajoitteisia, jotka eivät itse pääse hakemaan, heille kotiin toimitettu apu on tärkeätä.

LAPPAJÄRVELLÄ hävikkiruokaa jakavat seurakunta sekä helluntaiseurakunta, joille S-market lahjoittaa ylijäämän.

–Syksyn aikana jakoja on ollut melko vähän Hengiksen remontinkin vuoksi. Seuraava jako on Hyyrynkuja 17:ssa 19. joulukuuta. Asiakkaita kyllä riittää, hävikkiruoalle on tarvetta. Lihatuotteita emme juurikaan saa jaettaviksi, pääasiassa leipää ja leivonnaisia, kertoo diakoni Eveliina Mäki.

–Ruokajaosta ilmoitetaan kirkollisissa, seurakunnan nettisivuilla ja Lappajärven seurakunnan facebook-sivulla. Diakoniin voi ottaa aina yhteyttä, vaikka ruokajakoa ei ole ja kysellä hävikkiruokaa. Sitä annan myös täydennyksenä, kun annan osto-osoituksen kauppoihin ja tapaan asiakasta.

Helluntaiseurakunta toteuttaa kerran kuussa ilmaisen lähimmäisen ruokailun, jossa käy 30–50 ruokailijaa.

–Siinä yhteydessä jaetaan myös ruokapusseja, jos meillä on pakasteessa ylijäämäruokaa, kertoo emäntänä toimiva Tuula Heikkilä.

–Suurin osa kävijöistä on eläkeläisiä, perheitä ei ole paljon ollut. Ruokailu on myös sosiaalinen tapahtuma, aina puheensorina kuuluu eikä ihmisillä ole kiire sieltä pois. Seuraava jako on 19. joulukuuta.

RUOKA-APUA toteuttaa Järviseudulla myös useita muita toimijoita eri tavoin. Moms for Kids luopui omasta ruokajaosta EU-ruokien loputtua ja jatkaa tempausluontoisten avustusprojektien parissa. Joulusukka-keräys sai kokoon runsaasti jaettavaa pienituloisille lapsiperheille.

–Joulukassi-keräys jatkuu edelleen Vimpelissä K-Market Vedossa ja R-kioskilla 18.12. asti. Keräykseen voit lahjoittaa jouluisia ruokatuotteita kuten kahvia, suklaata, pipareita. Niitä jaetaan ruokakassijaossa 20. joulukuuta, kertoo Kristiina Mäki.

Verkostosta voimaa

SPR peräänkuuluttaa vähenevien resurssien vuoksi alueellista yhteistyötä, jolloin jaettavasta määrästä riittäisi tasapuolisemmin yhä useammalle.

–Isommilla paikkakunnilla on toteutettu välivarastoja ja hävikkiterminaaleja, joihin kaupat ja elintarviketeollisuus voivat helposti toimittaa ruokaa. Pienemmät toimijat voivat tehostaa yhteistyötä muilla keinoilla, toteaa Ulla Anttila Moms for Kidsin Yhdessä -hankkeesta.

Järvi-Pohjanmaan alueen julkisen puolen sekä kolmannen sektorin ruoka-aputoimijat kutsuttiin yhdelle koolle viime kesän korvalla vt. peruspalvelujohtaja Jaakko Anttilan toimesta kun nähtiin, että ruoka-apuun tulee taukoa ja tilanne saattaa kiristyä useilla avun saajilla. Toimijat päättivät tiivistää yhteistyötään ja alkaa verkostoitua. Moms for Kids ry:n Yhdessä -hanke kokoaa ja päivittää parhaillaan vapaaehtoistoimijoiden tietoja hyödynnettäväksi sosiaalitoimessa: mitä apua on tarjolla, missä ja milloin.

–Pohdimme, kuinka voisimme auttaa ja palvella toisiamme. Mitä apua kukin tarvitsisi ja toivoisi? Jokainen voisi keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Mitä paremmin tunnemme toisemme, voimme olla avun ja tuen piiriä yhdessä ja myös ohjata eteenpäin. Yhdessä voimme palvella paremmin ja vahvemmin.

–Ruoka-apu on muutakin kuin konkreettinen ruokakassi: edulliset lounaat ja aamupuurot, joita esimerkiksi Keidas tarjoaa, niitä ei ehkä mielletä ruoka-avuksi, muistuttaa Anttila. –Laajennetussa mielessä myös Vaatepankki voidaan lukea ruoka-avuksi. Säästetyt pennit voi viedä ruokakauppaan.

Anttila kertoo, että toimijat voivat käydä kirjaamassa ruoka-apu.fi -sivustolle, missä jakoja on ja milloin.

–Siellä on eri toimijoita, joilta voi oppia asioita, on hyviä kokeiluja ja innovaatioita.

9. joulukuuta sivustolta Vimpelin, Lappajärven, Evijärven ja Kortesjärven alueilta ei löytynyt ruokajakoja, mutta Alajärveltä Keitaan edulliset ruokailut sekä Kauhavan seurakunnan ja Soinin ruoka-apu ry:n ruokajaot kyllä.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.