Järjestön sääntöjen perusteella kahdeksasta hallituksen jäsenpaikasta tuli aluejärjestöille viisi paikkaa ja toimialajärjestöille kolme paikkaa. Tiistaisessa Suomen Yrittäjien valtuuston kokouksessa hallitukseen valittiin äänestyksen jälkeen aluejärjestöistä Laura Helasjoki-Ristimäki, Jukka Hurrila, Anne Niemi, Nina Rasola ja Petteri Virranta sekä toimialajärjestöistä Mika Uusi-Pietilä, Tiina Wangel ja Andreas Ögård.
Suomen Yrittäjien liittokokouksessa lokakuun lopulla Niemi haastoi istuvan puheenjohtajan Petri Salmisen ja jäi ensimmäisellä äänestyskierroksella vain 72 äänen päähän ehdottomasta äänten enemmistöstä, jolloin toista kierrosta ei olisi tullut. Toisella kierroksella äänet kääntyivät Salmisen eduksi, ja hän sai jatkaa järjestön puheenjohtajana.
–Liittokokouksen jälkeen oli aika suunnata katseet eteenpäin eikä jäädä surkuttelemaan tilannetta, vaikka puheenjohtajuus jäikin todella pienestä kiinni. Hallituksen jäsenenä pystyn edelleen vaikuttamaan yrittäjien asioihin ja tekemään työtä yrittäjyyden puolesta, Niemi toteaa.
Suomen Yrittäjien teema eduskuntavaaleissa 2023 on ”Nostetaan rimaa”. Riman nostaminen koskee kaikkia: julkista sektoria, päättäjiä, yrityksiä ja työntekijöitä. Tämä tarkoittaa uskallusta toteuttaa kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia ja leikata julkisia menoja. Julkisen sektorin on keskityttävä ydintehtäviinsä, tehtävä ne aiempaa paremmin, jätettävä yrityksille tilaa kasvaa ja annettava niille tasavertainen mahdollisuus tuottaa julkisia palveluja. Myös yritysten pitää nostaa tavoitetasoa, Suomen Yrittäjien valtuusto toteaa.
–Suomen kasvu syntyy suomalaisten yritysten kasvun kautta. Kasvaakseen yrittäjä tarvitsee vakaan ja kilpailukykyisen verotuksen, osaavaa työvoimaa ja vähän byrokratiaa. Julkisen talouden on oltava kunnossa. Mitä korkeampi julkinen velka on, sitä suurempi osa verovaroista menee velan hoitoon. On talouskasvulle haitallista, kun rahat valuvat velkarasituksen maksuun, Niemi sanoo.
Yrittäjien viisi keskeisintä viestiä kasvun luomiseksi: Lopetetaan julkinen velkaantuminen. Aloitetaan julkisen talouden sopeuttaminen. Alennetaan yrittämisen ja työn verotusta. Tehdään ennakoivaa ja vakaata veropolitiikkaa. Toteutetaan tuottavuutta ja työllisyyttä vahvistavia uudistuksia, kuten työmarkkinareformeja. Panostetaan osaamiseen: erityisesti tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen. Kasvatetaan tutkimuksen ja kehittämisen investointeja pk-yrityksissä.
