MIELENTERVEYS on noussut otsikoihin viime aikoina lukuisia kertoja, eikä syyttä: useat tutkimukset ovat osoittaneet, että 20–25 prosenttia nuorista kärsii erinäisistä mielenterveydenhäiriöistä. Myös koronapandemia on kiihdyttänyt näiden ongelmien kasvua.
Tästä huolimatta mielenterveys on keskustelunaiheena yhä tabu ja sen elämänmittainen seuranta ja hoito eivät tunnu saavan samalla tavalla huomiota kuin fyysisestä terveydestä huolehtiminen.
Näistä asioista keskusteltiin maakunnallisten nuorisovaltuustojen MAHKU21-tapahtumassa Joensuussa. Me maakuntien nuoret vaadimmekin, että perinteisten kouluterveystarkastusten rinnalle tuodaan säännölliset mielenterveystarkastukset, joissa nuorten on mahdollista käsitellä henkistä kasvuaan ja mielenhyvinvointinsa tasoa turvallisen alan ammattilaisen kanssa.
Nämä tarkastukset auttaisivat seulomaan muun muassa Suomen yleisimpiin sairauksiin kuuluvia masennusta ja ahdistusta entistä aikaisemmassa vaiheessa, sekä poistaisivat stigmaa asiasta puhumisen ympäriltä. Kun mielenterveyteen liittyvistä asioista puhuminen ja saatavilla olevat avun muodot ovat jokaiselle tuttuja, on myös avun hakemisen kynnys paljon matalampi.
Mielenterveyden häiriöistä koituu Suomelle kustannuksia arviolta noin 11 miljardia euroa vuodessa, valtioneuvoston vuonna 2018 tekemän selvityksen samalla osoittaessa, että jokainen masennuksen ja ahdistuksen hoitoon suunnattu euro palauttaa hyötynsä 15 vuoden kuluessa 3,3–5,7 kertaisena. Näiden lukujen valossa on selvää, että mielenterveydenongelmien ehkäisyyn tehdyt investoinnit ovat välttämättömiä pahoinvoinnin ja kärsimyksen minimoimisen lisäksi myös koko kansantaloutemme tasapainottamiseksi.
On viimein aika lopettaa nuorten mielenterveysongelmien katsominen sormien läpi. Kun hyvinvointialueet saapuvat, pidetään huolta, että ne ovat todellakin nimensä veroisia ja takaavat sen, ettei kenenkään nuoren mielen hyvinvointi jää vaille ansaitsemaansa huomiota.
Vesa Koivunen, Alajärven kaupunginjohtaja
