SUOMEN metsissä ja sen päätöksenteossa humisee. Välillä myrskytuulet puhaltavat lännestä, välillä idästä, pohjoisesta ja etelästä puhumattakaan. Tähän huminaan liittyy Eu:n kestävän rahoituksen taksonomian luonnos. Siinä on esillä kaksi säädöstä: Ilmastotoimia koskeva säädös koskettaa tarkkoja vaatimuksia metsätaloussuunnitelmille ja ilmastohyötyanalyysiä yli 13 hehtaarin tiloille. Maankäytölle ei saa tapahtua muutoksia eikä ympäristölle tule aiheutua merkittävää haittaa. Toisessa säädöksessä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi esitetään 20 prosentin suojelua kotoperäisistä viljelysmetsistä. Tuon osuuden taloudellinen arvo olisi 12 miljardia euroa.
Komission esittämä ensimmäinen säädös on jo hyväksytty EU-parlamentissa. Neuvoston käsittelyn jälkeen jäsenmaiden on ilmoitettava kantansa 8.12. mennessä. Suomi ja Ruotsi ovat jo ilmoittaneet vastustavansa säädöstä. Tukea maittemme kantaan lienee tulossa Baltiasta ja EU:n metsäisiltä mailta. Luonnollinen selitys kannalle. Ne maat, joille ei ole suurta merkitystä metsäteollisuudella, ovat rajoitusten kannalla.
Suomen hallituksen metsäkannanotot ovat ristiriitaisia. On harmittavaa, että kaikkien kannalta yhtenäinen linja ei säily. Kun hallituspuolueet joutuvat äänestysten kautta tekemään ratkaisuja maallemme erittäin tärkeissä asioissa, se lisää kansalaisten epävarmuutta päätöksentekoon. Se tahtoo heijastua metsäalan lisäksi muihinkin hallituksen tekemiin päätöksiin.
Metsät ovat Suomelle vihreätä kultaa. Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Euroopan metsistä 10 prosenttia on Suomessa. Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on 20,3 miljoonaa hehtaaria ja kitumaata 2,5 miljoonaa hehtaaria. Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 108 miljoonaa kuutiometriä. Siitä sitä hiilinielua syntyy!
Suojeltuja metsiä (metsä- ja kitumaa) on Suomessa kaikkiaan lähes 3 miljoonaa hehtaaria (josta metsämaata 1,7 miljoonaa hehtaaria), eli lähes 13 prosenttia metsä- ja kitumaan alasta ja 8,2 prosenttia metsämaan alasta. Erilaiset suojeluohjelmat valtion ja metsäyhtiöidenkin toimesta edistävät luonnon monimuotoisuutta.
Nyt täytyisi maamme kaikkien päättäjien Hangosta Utsjoelle ymmärtää metsien merkitys maallemme. Kasvava metsä sitoo hiiltä parhaiten. Järkevä metsänhoito tuo työtä ja elinkeinoa suomalaisille ja myös työn perässä maahamme muuttajille. Oikein hoidettu ja sopivasti suojeltu metsä tuottaa iloa työn, talouden ja virkistyskäytön kautta. Muutenkin puhtaiden, kotimaisen energiamuotojen käyttöä tulee suosia kivihiilen ulkomailta kuljettamisen ja polton sijaan.
Rami Puro, piirihallituksen jäsen, Kok., Soini
