Sukset luistamaan

Evijärveläisellä Aimo Kedolla on 50 vuoden kokemus suksihuollosta.
Huvittaisiko lähteä ladulle, muttet ole hiihtänyt sitten koulun liikuntatuntien? Evijärveläinen Aimo Keto tietää, mistä aloittaa.

HUVITTAISIKO lähteä ladulle, muttet ole hiihtänyt sitten koulun liikuntatuntien? Evijärveläinen Aimo Keto tietää, mistä aloittaa.

50 vuoden ajan niin harrastajien kuin SM-tason kilpahiihtäjienkin suksia voidellut mies jakoi vinkkejään lauantaina.

Aivan ensimmäiseksi pitäisi varmaan hankkia ne sukset.

Keto huomautti esimerkiksi, että perinteisen suksen pituuden olisi hyvä olla hiihtäjän pituus plus 15–25 senttiä ja luistelusuksen 5–15 senttiä. Perinteisen sauvan pituus taas on yleensä hieman olkapään alapuolelle ja luistelusauvan nenän tasolle.

Mutta millaiset sukset sitten tarvitset? Perinteisten ja luistelusuksien lisäksi markkinoidaan kilpasuksia, erikoissuksia, skin-pitokarvapohjasuksia, nanogrip-suksia ja vielä erikseen harrastaja- tai perussuksiakin. Keto esitteli erilaisia testejä, joiden avulla voi yrittää valita oikeanlaiset, jos sopiva malli on jo tiedossa.

Aloittelijalle erilaiset suksityypit eivät tietysti sano mitään. Keto totesikin, että itselle sopivimmat välineet löytyvät parhaiten marssimalla kauppaan ja kysymällä asiantuntijalta.

–Mielekkyys katoaa, jos on vääränlainen suksi, joka on liian jäykkä eikä luista kunnolla, tai liian lievä eli sellainen, joka pakenee alta potkussa, hän sanoo. –Sukset kannattaa ostaa sellaisesta liikkeestä, jossa on mittarit ja testit oikeanlaisen valintaa varten.

HIIHTO ei varmasti maistu, jos suksi ei luista.

Keto korostaa ensinnäkin, että tärkeää on pitää sukset puhtaana. Likaista suksea ei voi voidella.

–Varsinkin jos on paljon hiihtäjiä, latuun jää epäpuhtauksia, jotka tarttuvat suksen huokosiin ja tukkivat kuviot. Silloin voitelu ei pysy, eikä suksi luista. Eli sukset täytyy puhdistaa joka kerta.

Puhdistukseen käytetään niin sanottua cleaneria eli juuri siihen tarkoitukseen sopivaa ainetta. Keto tekee sen heti hiihtolenkin jälkeen.

–Se samalla puhdistaa sekä jättää jo yhden voitelun sukseen, hän sanoo. –Osa puhdistamista on myös se, että sen jälkeen, kun tulet hiihtämästä, sukset kuivataan, ettei sinne jää kosteutta.

Myöskään kylmän suksen voiteleminen ei onnistu, eli niitä tulisi säilyttää lämpöisessä.

LUISTOVOIDETTA sivellään ennen jokaista hiihtolenkkiä tai viimeistään 50 kilometrin välein. Oikeanlaisen voiteen valinta riippuu säästä, mutta voitelu on Kedon mukaan tullut helpommaksi nestemäisten pikaluistovoiteiden myötä. Niitä käyttävät kilpahiihtäjätkin.

–Mielellään jo hiihtolenkkiä edeltävänä iltana pyyhkäisee nesteen suksen pohjaan ja tuo ne yöksi lämpöiseen.

Tämän lisäksi puhdistetut sukset on hyvä käsitellä kuumavoideltavalla vahalla silloin tällöin.

–Kuntohiihtäjän ei tarvitse tehdä tuo käsittely kuin kaksi–kolme kertaa vuodessa — mutta jos suksen pohja alkaa harmaantua, koska on karkea, kuluttava keli, niin silloin se pitää tehdä tiheämmin, hän sanoo.

–Ja jos näyttää siltä, että harmaaksi mennyttä suksen pohjaa ei saa pelaamaan, se kannattaa käydä hiottamassa ammattilaisella, jolloin siitä tulee uudenveroinen. Sen voi teettää isoimmilla suksikauppiailla. Tässä likimpänä hiomakone on Skishop Mäkelällä Vetelissä.

PERUSJUTTUJEN lisäksi kitkaa voi pienentää myös esimerkiksi vetämällä suksen pintaan niin sanotun havukuvion, Keto vinkkaa. Kuvioita on olemassa useita erilaisia eri kelejä varten. Hänellä itsellään on kuusi tai seitsemän erilaista rullaa.

–Niitä käytetään lähinnä kilpahiihdossa, mutta kannattaa kuntohiihtäjänkin käyttää — vaikka havukuvio 36, joka on sellainen yleiskelin kuvio.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.