”Parasta terveydenhuoltoa on se, kun ihmisen sosiaalista asemaa voidaan pönkittää”

Kaksineuvoisessa juhlittiin lokakuussa lääkintöneuvoksen arvonimen myöntämistä kuntayhtymän entiselle johtavalle ylilääkärille Raimo Rintalalle.
Kaksineuvoisessa juhlittiin lokakuussa lääkintöneuvoksen arvonimen myöntämistä kuntayhtymän entiselle johtavalle ylilääkärille Raimo Rintalalle.

KAKSINEUVOISESSA juhlittiin lokakuussa lääkintöneuvoksen arvonimen myöntämistä kuntayhtymän entiselle johtavalle ylilääkärille Raimo Rintalalle.

Kortesjärveläissyntyinen, nykyisin Seinäjoella asuva Rintala sai kunnianosoituksen jo joulukuussa, ja sitä oli tarkoitus juhlistaa kevään korvalla, mutta koronatilanteesta johtuen tilaisuutta siirrettiin, ja se järjestettiin lopulta pienimuotoisena. Yleisö oli kutsuttuna mukaan verkon välityksellä.

RAIMO RINTALA toimi Kaksineuvoisen johtavana ylilääkärinä viitisen vuotta, vuodesta 2009 vuoteen 2013.

Kuudella eri vuosikymmenellä lääkärin töitä tehneen miehen työhistoria julkisen sektorin terveydenhuollon kehittäjänä hakee monipuolisuudessaan vertaistaan.

Kortesjärven Ylikylästä lähtöisin oleva Rintala opiskeli lääkäriksi Sveitsin Zürichissä. Valmistuttuaan vuonna 1975 hän työskenteli hetken kotikonnuillaan, aluksi apulaislääkärinä Törnävällä ja Kokkolassa, ja sen jälkeen yhä nimekkäimmissä tehtävissä. 1980-luvun lopussa hän oli selättämässä Etelä-Pohjanmaan terveyskeskuslääkäripulaa, ja hänen avauksestaan syntyi myös esimerkiksi Vaasan läänin terveyskeskusten johtamiskoulutuksen toimenpideohjelma.

80-LUVULLA alkoi myös hänen merkittävä kansainvälinen uransa. Hän vietti ulkomailla yhteensä 15 vuotta erilaisissa kehittämistehtävissä.

Vuonna 1981 hän työskenteli Kamputseassa Suomen ja ja kansainvälisen punaisen ristin palveluksessa pakolaisleirin lääkärinä. Sitten tuli vuoroon Saudi-Arabia, jossa hän johti vuosina 1981–87 Tabukin sotilaskaupungin avoterveydenhuollon kehittämistä rakentaen alueelle perhelääkärijärjestelmän.

Seuraavalla mantereella Keniassa hän toimi lääninlääkärin työparina laajassa kehittämisohjelmassa, jossa hänen vastuullaan oli kehittää piirikuntien ja terveyskeskusten hallintotietojärjestelmää, ammattilaisten koulutusta ja kylien vapaaehtoistoimintaa. Yhteistyökumppaneina olivat WHO ja erilaiset YK:n muut järjestöt. Mittasuhteita kuvaa se, että 3,2 miljoonan asukkaan läänissä koulutettiin kaikkiaan 20 000 vapaaehtoistyöntekijää.

Bangladeshissa vuosina 2001–4 mittasuhteet kasvoivat entisestään. Siellä hän toimi terveydenhuollon uudistusohjelman asiantuntijana rakentamassa perusterveydenhuollon palvelujärjestelmää. Neljän suurimman kaupungin asukkaista puolet, yhteensä 10 miljoonaa ihmistä, siirrettiin terveysministeriön alaisuudesta kaupunkien paikallishallinnon vastuulle. Maahan rakennettiin yli 200 terveyskeskusta ja 16 synnytysosastoa.

Euroopan mantereella hän on toiminut merkittävissä tehtävissä useissa EU-hankkeissa. Vielä 2010-luvulla hän ehti työskennellä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä muun muassa perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilassa. Suomen lääkäriliitto on hyödyntänyt hänen asiantuntijuuttaan, ja hän on myös muun muassa toiminut kaksi nelivuotiskautta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin asiantuntijana.

KAKSINEUVOISEEN hänet suostutteli Kaksineuvoiseen kuntayhtymän silloinen johtaja Antti Perkkalainen edellisen ylilääkärin jäätyä eläkkeelle.

Yhden juhlapuheista pitänyt kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Jussi Pahkajärvi luonnehti Rintalaa helposti lähestyttäväksi isähahmoksi, joka loi luottamusta sekä yhtymähallituksen sisällä että henkilöstön keskuuteen. Hän kehitti kuntayhtymän toimintaa ja ratkaisi ongelmatilanteita rauhallisuudellaan ja maalaisjärjellään, Pahkajärvi sanoi.

Sairaanhoitopiirin ylilääkäri Matti Rekiaro onnitteli pitkäaikaista ystäväänsä ja työtoveriaan kertomalla, että tämä on ansainnut paitsi terveydenhuollon ammattilaisten, myös alueen asukkaiden arvostuksen ja luottamuksen.

–Raimo on ollut koko ajan rakentamassa ja luomassa uutta, Rekiaro sanoi. –Hän on vankka peruspalvelujen puolestapuhuja. Asiakaslähtöisyys, moniammatillisuus, organisaatiorajat ylittävä yhteistyö ja kolmas sektori ovat olleet hänen ajattelunsa kulmakiviä — jo kauan ennen kuin niitä oli kansallisesti ja terminologisesti edes määritelty. Hän on rohkea keskustelija, innoittava aloitteen tekijä ja vahva vaikuttaja.

–Mikä hämmästyttävintä, hän ei ole katsonut asioita yksistään lääketieteen kannalta. Hän on itsekin todennut monta kertaa, että parasta terveydenhuoltoa on se, kun ihmisen sosiaalista asemaa voidaan pönkittää, sanoi puolestaan lääkintöneuvoksen ystävä ja esimies, vuosi sitten kuntayhtymän johtajan paikalta lopullisesti väistynyt Antti Perkkalainen. –Tämä näkyi hänen työssään, kun ajatellaan esimerkiksi työttömien terveystarkastustoimintaa, työttömien kuntoutusta, työpajatoimintaa ja niin edelleen. Se on ollut mahtava asenne, jota harvoilta lääkäreiltä löytyy.

PÄIVÄNSANKARI Rintala kertoo jälkikäteen puhelimitse havahtuneensa saamansa kunnianosoituksen merkitykseen vasta perehdyttyään itse sen myöntämisperusteisiin. Hyväkään työ omassa työympäristössä ei yksistään riitä, vaan lääkintöneuvokselta vaaditaan yhteiskunnallista ja kansainvälistäkin vaikuttavuutta.

–Kyllä se lopulta aika nöyräksi ja hiljaiseksi veti, hän toteaa. –Käsitän tämän asian kuitenkin siten, että vaikka arvonimi myönnettiin minulle, niin sen perustana ovat työyhteisöt, joissa olen saanut toimia niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja työkaverit. Mulla on ollut sellainen onni, että olen päässyt sattumalta, pyytämällä tai kuinka vain osaksi sellaisia tilanteita, joissa on ollut aivan poikkeuksellinen kehittämisen meininki. Tämä on siis samalla huomionosoitus kaikille työkavereilleni läpi urani.

JUHLAPUHEESSAAN hän toivoi, että hänen seuraajansa noudattaisivat neljää teesiä. Ensinnäkin hänestä on ensiarvoisen tärkeää kuunnella aina potilasta.

–Kaikista sykähdyttävimmät diagnoosini olen tehnyt vain potilasta kuuntelemalla, en häntä tutkimalla. Useat parhaista palautteistani olen saanut heiltä vain kuuntelemalla. Vaikka en olisi pystynyt tekemään heille enää mitään, he ovat kuitenkin kokeneet sen hyväksi, Rintala sanoi.

Hän puhui myös monialaisen ja moniammatillisen asiantuntijuuden ja tiimityön puolesta.

–Potilaskirjo on kuin meri. Yksinäinen lääkäri on siellä kuin soutuvene. Joskus on vähän tyynempää, mutta yleensä siellä tyrskyää niin, että vene täyttyy vedellä. Verkosto taas on kuin valtamerilaiva, joka kyntää tasaisen rauhallisesti myrskyssäkin.

Hän kehotti myös arvostamaan ja sallimaan erilaisia mielipiteitä.

–Jos me olemme kaikki samaa mieltä, kehitys ei mene eteenpäin.

Kaikkein tärkeintä hänen mielestään kuitenkin on, että häntä juhlassa kuunnelleet terveydenhuollon ammattilaiset ymmärtäisivät, mikä potilas on.

–Potilas tai asiakas on sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen olento, joka tulee kohtaamiseen koko siihenastisen eletyn elämänsä kanssa. Jos et ymmärrä, että kohtaamisen taustalla on kaikkea tätä, vaan ajattelet vain sitä vaivaa tai oiretta, jonka takia potilas tulee luoksesi, niin silloin moni asia menee yleensä pieleen. Sen takia on niin tärkeää kuunnella häntä, hän pohti. –En tarkoita, että minä olisin pystynyt aina toimimaan näin, mutta jätän teille tämän testimonini, jotta te voisitte jatkaa näin toimien.

PITKÄN lääkärinuransa aikana Raimo Rintala oppi, ettei ole olemassa vain yhtä totuutta.

–Esimerkiksi Saudi-Arabiassa alaisinani oli lääkäreitä 21 eri kansallisuudesta. Voit kuvitella, että meillä ei varmasti ollut vain yhtä yhtenäistä tapaa toimia. Ihminen kuitenkin paranee eri lailla hoidettunakin, vaikka me Suomessa haluamme hirttäytyä vain yhteen viralliseen hoitolinjaan.

Kaksineuvoisen johdossa on hänen mukaansa tänä päivänä pätevää ja nuorta väkeä. Kuntayhtymän haasteet tulevat kuntataloudesta.

–Kun raha ei riitä, perusturvalle sanotaan, että leikatkaapa nyt yksi miljoona tai kaksi miljoonaa siitä jo entuudestaan tiukasta budjetistanne, hän sanoo. –Jos budjettia pitää pienentää, ei kukaan toinen tee samoja asioita samassa laajuudessa ja samalla laadulla kuin julkinen sektori. Ei yksityinen sektori tee sitä samalla rahalla.

Heikosta taloustilanteesta seuraa, ettei kaikkia palveluja enää anneta. Nykypäivänä syrjäkylilläkin on kuitenkin nopeat nettiyhteydet paikkaamassa tätä.

–Kun digitaaliset palvelut saadaan toimimaan, ei vanhuksilla tarvitse olla nettiyhteyttä, vaan hänen kotiinsa voi mennä kotisairaanhoitaja tabletin kanssa ja olla etäyhteydessä lääkäriin.

Eräs asia, jota Rintala haluaa myös korostaa, on että perustason terveydenhoito on kehittynyt paljon.

–Valtavasti on kehitetty osaamisen tukemista, eli työpaikkakoulutusta, ja monesti korkeimmalla tasolla, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa, unohdetaan että siellä perustasolla on aikamoinen osaaminen ja vahvuudet esimerkiksi tämän koronankin hoidossa. Tosiasia on, että pitkäaikaissairaat ja monisairaat hoidetaan ja kuolevat perustasolla eivätkä erikoissairaanhoidossa.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.