KAHDESSA edellisessä tämän lehden numerossa (29.1.ja 5.2.) on molemmissa ollut kirjoittelua Evijärven säännöstelystä.
Ensinnäkin pidän lehden viime numerossa julkaistun jutun otsikossa mainittua termiä “vedenpinnan nosto” puutteellisena, eikä se kerro koko totuutta. Itse asiassahan nyt selvitetään säännöstelylupaan sellaista muutosta, jolla tavoitevyöhyke ja muut säännöstelyrajat nostettaisiin vastaamaan jo pitkään vallinnutta säännöstelykäytäntöä. Tätä käytäntöähän on toteutettu 2000-luvun alkupuolelta vuoden 2018 kevättalveen saakka. Käytän kuitenkin tässä kirjoituksessani sanaparia “vedenpinnan nosto”, koska se kuvaa asiaa yleistajuisesti, kunhan huomioon otetaan alussa mainitsemani seikat
ELOKUUSSA 2018 lähetettiin säännöstelyä koskeva kysely rantakiinteistöjen sekä korkeuskäyrän N60+63,05 sisäpuolelle sijoittuville kiinteistönomistajille, joiden kiinteistöille vedenpinnan nosto saattaa aiheuttaa vettymishaittaa. Kyselyn toimeenpanijana oli Evijärven kunnostus- hanke (KOHO). Kirjeitä lähetettiin yhteensä 927 kappaletta ja ne postitettiin 8. elokuuta 2018. Vastauksia saapui yhteensä 438 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 47,2.
Vedenpinnan ehdottoman ylä- ja alarajan sekä tavoitevyöhykkeen ylä- ja alarajan nostoa 10 senttimetrillä kannatti runsaat 80 prosenttia vastaajista, siis kiinteistöjen omistajista.
Kesäkuussa 2019 Etelä-Pohjanmaan ely-keskus lähetti kiinteistönomistajille kirjeen palautuskuorella varustettuna. Kirjelmässä pyydettiin suostumusta hankkeen toteuttamiselle. Vastaukset pyydettiin postittamaan 12. elokuuta 2019 mennessä.
Lisäksi kaikille vettyvien peltoalueiden omistajille lähetettiin laskelma korvauksista.
Vastausprosentti vettyvän kokonaispeltopinta-alan osalta oli 42,5 ja kiinteistöjen kokonaismäärään suhteutettuna 47,9.
Vastanneista 88 prosenttia peltopinta-alan osalta (135 ha) ja 96 prosenttia kiinteistöjen (81 kiinteistöä) osalta hyväksyivät korvaukset ja antoivat suostumuksensa.
82 kiinteistönomistajaa ei vastannut kyselyyn (49,1%), heidän hehtaarimääränsä on 152,1 (49,4%).
Lisäksi yksi kiinteistönomistaja lähetti allekirjoitetun ei-hyväksyvän kaavakkeen, pinta-ala 4,6 hehtaaria. Lisäksi 14 kiinteistöä luopuu korvauksesta, hehtaarit yhteensä 3,1.
EDELLÄ kuvattu osio tiivistettynä: Vettymishaittaa kohdistuu noin 310 hehtaarille. Tästä pinta-alasta runsaat 40 prosenttia, noin 135 hehtaaria, on omistajien toimesta tulkittu sellaisiksi, että niiden kanssa voidaan elää, vaikka vedenpintaa nostetaankin.
Jäljelle jäävän noin 175 hehtaarin osalta ei ole saatu vastausta suuntaan tai toiseen lukuun ottamatta yhtä, jo edellä mainittua noin viiden hehtaarin kiinteistöä.
Veden alle jäävät ovat suurelta osin vesialueiden osakaskuntien omistuksessa (96,1%). Osakaskuntia on viisi kappaletta Evijärveen liittyen, Kirkonkylän, Särkikylän, Inankylän, Lahdenkylän sekä Jokikylän osakaskunnat.
Osakaskunnat muodostuvat kiinteistöjen omistajista, joilla on osuus yhteiseen vesialueeseen. Kaikki viisi edellä mainittua osakaskuntaa, siis käytännössä Evijärven vesialueiden omistajat ovat päättäneet olla hakematta korvauksia veden alle jäävistä alueista. Lahdenkylän osakaskunnan puheenjohtajana tulkitsen asiaa siten, että vesialueiden omistajat eivät halua olla jarrumiehinä vedenpinnan nostolle.
JOISSAKIN somekirjoituksissa on katsottu, että Evijärven vedenpinnan tason nosto on vain joidenkin mökinomistajien ja -haltijoiden edunvalvontaa ja muutenkin huuhaata. En ole tarkemmin perehtynyt kyseiseen somekirjoitteluun, mutta muistutan, että järven rannoilla on myös monia kiinteistöjä, joissa asuvat, joita hallitsevat ja omistavat myös lukuisat Evijärvellä vakituisesti asuvat.
EVIJÄRVEN kunnanvaltuusto päättää näillä näkymin lähitulevaisuudessa, todennäköisesti maanantaina 17. helmikuuta Evijärven vedenpinnan tasosta. Kunnanvaltuuston päätös säätänee Evijärven vedenpinnan tason kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Ei varmaankaan olisi pahitteeksi, vaikka tähän kaikille avoimeen, tärkeään kokoukseen saapuisi lehtereille runsaasti yleisöä.
Jo tässä vaiheessa kerron oman kantani asiaan evijärveläisenä kunnanvaltuutettuna: Tulen kannattamaan sellaista esitystä, joka mahdollistaa ns. vedenpinnan noston. Ellei kukaan tee kunnanvaltuuston kokouksessa tämän suuntaista esitystä, teen sen itse.
Markus Kattilakoski
