Aamuinen ajomatka Seinäjoelta Soinin kunnanvirastolle sujui ystävän kanssa puhutun pitkän puhelun merkeissä. –Se lievitti jännitystäni ensimmäisestä työpäivästä uudessa ympäristössä, uusien ihmisten keskellä. Ensin kävin moikkaamassa paikalla olleita työkavereita, sitten kiertelimme virastoa ja laitoin tavaroitani paikoilleen uudessa työhuoneessani.
Päällimmäisinä tunteina Rannanjärven mielessä uutta työtä ajatellessa ovat into ja ilo. –Kalenteri täyttyy, tekemisen puutetta ei tule olemaan. Kovasti odotan, että pääse tutustumaan kunnan eri toimintoihin, yhdistyksiin ja yrityksiin. Kunnanjohtajan työ vaikuttaa jo näin ensi silmäyksellä monipuoliselta ja mielenkiintoiselta.
OPISKELLESSAAN hallintotieteiden maisteriksi Rannanjärvi perehtyi kuntien asioihin ja teki muun muassa gradunsa synnyinpaikkakuntansa Ylivieskan seutukunnan kuntayhteistyöstä. Työelämä vei kuitenkin Leader-kuvioihin: ensin hankevetäjäksi, sitten talousvastaavaksi, ely-keskuksen maksutarkastajaksi ja sieltä Maaseutuvirastoon ylitarkastajaksi: ensin maksun puolelle ELY-keskusten ohjeistamiseen ja sen jälkeen Leader-ryhmistä vastaavaksi virkamieheksi. –Työn myötä tutuksi tulivat kaikki portaat maaseudun kehittämisessä ja kertyi Suomen laajuinen yhteysverkosto.
Niitä hän aikoo hyödyntää Soinin kunnanjohtajana. –Ideat syntyvät kuntalaisten keskuudessa, ja niitä toteuttavat aktiiviset yhdistykset, ihmiset, jotka ovat innostuneita siitä, mitä tekevät. He haluavat kehittää asioita ja viedä Soinia eteenpäin. Näen roolini mahdollistajana, etsimässä välineitä ja yhteyksiä, hyödyntämässä olemassa olevia ja luomassa uusia verkostoja, poimimassa muualta hyviä käytäntöjä meille.
SOINI ei ollut Rannanjärvelle ennalta millään tavalla tuttu. Viran tullessa avoimeksi hänellä oli tunne, että nyt on aika palata kuntakentän pariin. –Aloitan siis täällä puhtaalta pöydältä. Hannele Hannula perehdytti minua loppuvuoden aikana Soinin kuulumisiin, ja olin paikalla kunnanhallituksen ja -valtuuston kokouksissa. Sain kunnasta positiivisen kuvan, ja joulunavausmarkkinoilla minut toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi Soiniin.
Pienet kunnat tarjoavat tilaa, edullisempaa asumista, yhteisöllisyyttä ja elämän mahdollisuuksia, joita ei Seinäjoen lähiöistä löydä. Tähän mahdollisuuteen tarttuu myös Rannanjärven perhe. Alusta alkaen oli selvää, että perhe muuttaa Soiniin, jos Johanna Rannanjärvi tulee valituksi. –Ilolla odotan, että 3- ja 6- vuotiaat lapseni pääsevät tänne päiväkotiin ja kouluun. Lumien sulettua alamme etsiskellä sopivaa tonttia.
Päätös on herättänyt myös ihmettelyä. –Työmatkoista säästyvä aika jää perheelle. Puolisoni voi tehdä työtään etänä. Täällä luonto on lähellä. Odotamme Soinin luontokohteisiin tutustumista innolla. Metsästys on mieheni ja poikamme yhteinen juttu, elämäntapa. Täällä on laajat harrastusmahdollisuudet, yllätyin niistä. Tällaiselle asumiselle ja elämälle toivoisin enemmänkin positiivista julkisuutta. Nyt kun etätyö on nousussa, tulisi tukea monipaikkaisuutta.
–Loppujen lopuksi Soini ei ole kaukana maakuntakeskuksesta, vain tunnin matkan päässä, mutta täällä on tarjolla rauhallista, hyvää elämää ihmisille. En lupaa, että olemme viiden vuoden päästä muuttovoittokunta, mutta haluan, että niillä ihmisillä, jotka täällä asuvat, olisi hyvä olla täällä.
KUNNAN taloustilanne tulee olemaan haastava. –Töitä on tehtävä, ratkaisuja mietittävä. Tässä tuulivoimahankkeet ovat kuntalaisten kannalta tärkeitä, vaikka jakavatkin mielipiteitä. Kompromisseja tulee etsiä. Hyviä ideoita otetaan vastaan kaikessa kunnan kehittämiseen ja taloudenpitoon liittyen.
Rannanjärvi toivoo, että maaseudun elämäntapa, mahdollisuus elää, menestyä ja voida hyvin pienissä kunnissa mahdollistettaisiin, eikä siitä puhuttaisi surkeimman kautta, että ”sinne ne uppoaa”, vaan suostuttaisiin näkemään maaseutualueen mahdollisuudet. –Täällä on tosi paljon kaikkea, ja maaseutu on tärkeää myös kaupungeille. Tässä suuressa roolissa on elämisen edellytysten reiluus. Esimerkiksi maaseudun yritysten kannattavuuden eteen valtiovalta voi tehdä paljon.
