• Ulla Harjulle, Sanni Hannukselalle ja Merja Uusitalolle luovutettiin Eläkeliiton hallituksen hopeiset ansiomerkit.
  • Kokoukseen osallistui 178 Eläkeliiton jäsentä.
  • Eeli Kivinen esiintyi juhlassa.

Eläkeliiton piiri kokoontui Vimpelissä

Eläkeliiton liittohallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Merja Uusitalo otti puheessaan voimakkaasti kantaa vanhenemiseen liittyviin asenteisiin.

ELÄKELIITON Vimpelin osasto isännöi Etelä-Pohjanmaan Eläkeliiton piirin kokousta lauantaina yhteiskoululla. –Meillä on 450 jäsentä, ja osasto on perustettu suhteellisen myöhään, 35 vuotta sitten, kertoi isäntäyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Ammesmäki.

Eläkeliitto juhlii ensi vuonna 50-vuotispäiviään, ja piirin toiminnassa tulee täyteen 45 vuotta. Liiton juhlaa vietetään loppuvuodesta Finlandiatalolla ja se striimataan niille, jotka eivät pääse paikalle. Juhlavuoden teema on sukupolvien ketju. Piirin toiminnasta on tulossa näytelmä, jota käsikirjoitetaan parhaillaan. Näyttelijöiden etsintä käynnistetään joulukuussa.

PIIRIHALLITUKSEEN valittiin Kuusiokunnista uutena jäsenenä Jorma Keisala Soinista. Järviseudun alueen edustajat ovat Erkki Ammesmäki ja Matti Kuusisaari.

Ulla Harjulle, Sanni Hannukselalle ja Merja Uusitalolle luovutettiin Eläkeliiton hallituksen hopeiset ansiomerkit.

Vimpeliläiset viihdyttivät kokousväkeä ohjelmalla: Esa Rentola lausui Eino Leinon Runoilijan, Sanni Kangasniemi soitti pianolla Oskari Merikannon sävellyksen ja Vimpelin Väinämöisen pojanpoika Eeli Kivinen esitti saman nimisen isoisänsä tuotannosta kaksi kappaletta. Kunnanjohtaja Sami Gustafsson kertoi pesäpallon maailman pääkaupungin sekä Suomen yhteisöllisimmän kunnan kuulumisia. Hän houkutteli kokousvieraita muuttamaan Vimpeliin, ja hänen puheenvuoronsa jälkeen salissa kävi innostunut puheensorina.

LIITTOHALLITUKSEN ensimmäinen varapuheenjohtaja, piirin puheenjohtaja Merja Uusitalo kertoi, että uuden jäsenrekisterin hankinta edistyy. Tavoitteena on palvelu hyvillä tukipalveluilla ja laajentumisen mahdollisuuksilla, mutta myös helppo käyttää. –Se pyritään saamaan käyttöön elokuussa, koulutus piireille ja yhdistyksille on suunnitteilla.

Ikäystävällinen Suomi on yksi Eläkeliiton kärkihankkeista. –Jotta tähän päästään, asenteiden täytyy muuttua. Myös meidän, jotka olemme jo eläkkeellä, täytyy ajatella toisin. Emme saa vähätellä itseämme. Jos ikääntyminen koetaan negatiivisena asiana, se vähentää itseluottamusta.

Ikäihmisiä pidetään helposti yhtenäisenä massana. –Täytyy muistaa, että olemme erilaisia ihmisiä, joilla on erilaiset arvot ja mielenkiinnon kohteet. Ikä ei sumenna ajattelukykyä, teemme edelleen päätöksiä omista lähtökohdistamme. On oikeus sanoa, mistä tykkää ja varsinkin, mistä ei tykkää.

Hän kannusti ikäihmisiä pitämään puolensa. –Aina sekään ei riitä, joten tueksi tarvitaan paikallista ja valtakunnallista päätöksentekoa. Esimerkiksi sairastuessa ja muissa tilanteissa, joihin itse ei voi vaikuttaa, nousevat tärkeiksi päätökset, asenne ja ihmisarvon arvostus sekä ulkoa päin tuleva arvostus.

Vanhusten viikon teemana oli vanhuuteen varautuminen. Ikääntyvä kohtaa Uusitalon mukaan usein aliarviointia, ylenkatsomista ja ennakkoluuloja. –Suurta huolta kannan huoltosuhdetta koskevasta uutisoinnista. Useat nuorisojärjestöt ovat julkituoneet, ettei ole heidän asiansa huolehtia tämän päivän eläkkeiden maksusta eikä hoitokustannuksista. Eläkkeitä tulisi leikata, ja heidän maksamillaan verorahoilla tulisi tehdä jotain muuta kuin kehittää vanhustenhuoltoa. Myös tämän päivän nuorten on hyvä muistaa, että me kaikki vanhenemme. Kaikessa päätöksenteossa tulisi kohdella toisia samoin kuin toivoisi itseään kohdeltavan.

IKÄIHMISTEN myönteinen huomioiminen voimavarana on nykypäivän yhteiskunnassa tärkeää. Se, miten koti ja koulu puhuvat ikääntyvästä ihmisestä, vaikuttaa koko elämänkaareen. Uusitalo totesi, että ikäihmisten viisaudesta olisi enemmänkin ammennettavaa. –Varsinkin alakouluikäisiä eläkeläisten tarinat kiinnostavat. Heitän tämän koppina myös tänne Vimpeliin. Kouluissa ja päiväkodeissa toivotaan ikäihmisten vierailuja, kaikilla ei ole isovanhempia tai he asuvat niin kaukana, etteivät juuri näe toisiaan.

Ikäihmisiä harvoin nostetaan esille suurena kuluttajaryhmänä. –Kuitenkin ikääntyvät käyttävät paljon erilaisia palveluita, ja tätä kautta heidän toiminnallaan ja toimintakyvyllään on suuri merkitys. Monissa kunnissa ja maakunnissa eläkeläisten osuus aktiiviväestöstä on jo puolet tai lähes puolet.

HALLITUSOHJELMASSA on vihdoin tukitoimia, jotka toteutuessaan auttavat pienituloisimpia eläkeläisiä. –Esimerkiksi asiakasmaksulain uudistaminen, jossa tulisi yhtenäinen maksukatto lääkkeille, palveluille ja matkoille. Yli 65-vuotiaiden maksuhäiriöt ovat nousseet viime vuonna yhdeksän prosenttia, niitä on tästä ikäryhmästä lähes 35 000 henkilöllä. 

Hallitusohjelmasta puuttuvat kuitenkin esimerkiksi selkeät tavoitteet omaishoidon tukitoimista. Eläkeliitto linjaa, ettei eläkeläisten verotuskohtelu saisi olla kovempaa kuin työikäisillä.

–Toivon, että yhteiskunta ja päättäjät joka tasolla auttaisivat varautumaan hyvään vanhuuteen. Jossain näitä päätöksiä tehdään, eivätkä niitä tee ne, jotka suorittavat hoitotyötä, hän sanoi viitaten hoitajamitoitusta koskevaan keskusteluun. –Asenne ja arvostus iän joka tasolla luovat hyvän vanhuuden ja siihen varautumisen. Tämän päivän päättäjät luovat edellytykset omaan tulevaan vanhuuteensa.

ULLA HARJU esitteli piirin toimintasuunnitelmaa. –Varmistetaan, että Eläkeliiton edustaja kuuluu jokaiseen toimialueen vanhusneuvostoon. Toimittakaa yhdistysten toimintakertomukset tiedoksi kuntien hyvinvointikertomusta varten!

Yhdistykset toimivat pitämällä aktiivisesti yhteydessä alueen päättäjiin, tukevat jäsentensä fyysistä ja henkistä hyvinvointia monin keinoin ja tekevät paljon vapaaehtoistoimintaa. Ensi vuonnakin yhdistykset osallistuvat kilpaurheilutapahtumiin, joista on tullut paljon menestystä. Kilpakalenteriin on ensi vuodelle merkitty muun muassa keilausta Alajärvellä. Kulttuuria harrastetaan esimerkiksi karaoken, tarinatupatoiminnan, kirjoittajakillan ja kulttuurimatkojen muodossa. Lisäksi on hengellistä toimintaa, virkistysmatkoja ja digitaitojen kehittämistä. Varainhankinnassa merkittävin tekijä on piirin joululehti, jonka tuotto on ¾ kaikista tuloista.

Tunnelmaa tapahtumasta:

Jaa juttu: