Lappajärvi-Seura on valinnut kesän näyttelyaiheeksi 40 vuoden takaisen patokapinan, joka kulminoitui 2. toukokuuta 1979 joukkovoimalla Ähtävänjoen suulle Niskaan rakennettuun veden virtauksen Lappajärvestä alajuoksulle estävään patoon. Lappajärven vedenkorkeutta oli alettu säännöstellä 1939 ennen muuta joen alajuoksun sähkövoimalaitoksia varten, ja järvestä oli tullut säännöstelyallas. Se aiheutti suuria haittoja maa- ja kalataloudelle sekä virkistyskäytölle myrkyttäen ranta-asukkaiden mieliä.
Lappajärvi-Seura on jälleen tehnyt suurtyön museonäyttelyn järjestämisessä. Katsoja saa aukottoman kuvan patokapinasta miten eri kylistä lähti traktorikaravaaneja tuomaan kivikuormia Niskan sillalle, ja miten kivet kipattiin padoksi. Padon rakentaminen oli näyttävä mediatapahtuma. Ilkan nuorta kuvaajaa Jussi Asua on kiittäminen säilyneestä runsaasta kuva-aineistosta. Rakennettu kansanpato oli luonnollisesti laiton, ja vesihallitus teki siitä rikosilmoituksen. Nimismies arveli tulossa olevan tavallista suuremmat käräjät, kun parituhatta mukana olutta padonrakentajaa voisi saada haasteen. Lääninsyyttäjä arvioi näin suuret käräjät tarpeettomiksi ja teki syyttämättäjättämispäätöksen.
Kansanpato purettiin aikanaan, ja purkupaikalla banderolli huusi ”Uusi pato jos tarvitaan”. Uutta patoa ei ole tarvittu, kun patokapinan jälkeen Lappajärvi sai veden korkeudelle ala- ja ylärajan, ja niiden kanssa lappajärveläiset ovat tulleet kohtalaisen hyvin toimeen.
Lappajärven patokapina tarvitsisi kansanliikkeen olemuksen erittelemiseksi väitöskirjatason poikkitieteellisen tutkimuksen. Padon rakentamisessa oli joukkosuggestion piirteitä, mutta yleinen järjestys ei missään vaiheessa horjunut, vaikka kukaan ei ollut saanut tai ottanut kapinajohtajan roolia. Mielenkiintoista olisi selvittää myös, miten tieto padon rakentamishetkestä selvisi vielä ilman kännyköitä Lappajärvellä nopeasti ilmeisesti joka savuun ja laajasti myös toisiin Lappajärven ympäryskuntiin Vimpeliin ja Alajärvelle. Kesälappajärveläinen akateemikko ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna puolusti patokapinan laillisuutta sillä, että järvi on lappajärveläisten nautintaoikeus, jonka poisottaminen loukkasi heidän ikiaikaisia oikeuksiaan.
Veikko Leväniemi, Vimpeli
