Kärnän saaren asutushistoriaa

Otsikko on suora sitaatti Seinäjoella ilmestyneen Lakeus-lehden artikkelista 3. lokakuuta 1937. Siinä lähdetään kiertämään Kärnänsaaren rantaa myötäpäivään sen pohjoisimmasta kärjestä Niemipellosta ja ennätetään Kuivaslahdelle saakka. Tunnen mielestäni tuon rannan melko hyvin, mutta esimerkiksi nimet Portinaluksen pellot, Savilahti, Nuottipuun ranta, Ryvyn nuotta-apaja, Lakkarinaho, Haukiniemi ja Kalja-aho tuntuvat vierailta.

Otsikko on suora sitaatti Seinäjoella ilmestyneen Lakeus-lehden artikkelista 3. lokakuuta 1937. Siinä lähdetään kiertämään Kärnänsaaren rantaa myötäpäivään sen pohjoisimmasta kärjestä Niemipellosta ja ennätetään Kuivaslahdelle saakka. Tunnen mielestäni tuon rannan melko hyvin, mutta esimerkiksi nimet Portinaluksen pellot, Savilahti, Nuottipuun ranta, Ryvyn nuotta-apaja, Lakkarinaho, Haukiniemi ja Kalja-aho tuntuvat vierailta.

Kirjoittajalla on vankkaa perimätietoa, kun hän kertoo Kirnuniemessä olleen vinkkasten ja Höökinniemessä hietojaisten ja sandbackasten kalasaunat. Nimi Kaltta-aho on ehkä ollut Koltta-aho. Se ja Kotakangas viittaisivat lappilaisasutukseen. Lakkarinaho on voinut olla pikemmin Lukkarinaho. Artikkelissa ei mainittu kirjoittajaa ja lopussa todettiin ”(jatkuu)”.

Samassa lehdessä uutisoitiin vähän myöhemmin Lappajärven maanmiesseuran 30-vuotisjuhlasta, ja Antti Rinteen esittäneen tilaisuudessa kirjoittamansa seuran historiikin. Rinne (1883–1963) oli monitahoinen kärnäläinen vaikuttaja. Historiikki oli myös Lakeudessa, mutta jälleen ilman kirjoittajan nimeä ja loppukaneetilla ”(jatkuu)”. Tämän perusteella päättelin Rinteen kirjoittaneen Kärnänsaaren asuttamisartikkelin. Selailin Lakeuden loppuvuoden numerot pariinkin kertaan, mutta en hoksannut jatkoa Rinteen kirjoituksille. Palo kuitenkin jäi, että millä tavalla Rinne olisi tuonut lisävaloa Kärnän asutushistoriaan.

Jaa juttu: