He tiesivät, mitä on pelko, nälkä, vilu, unettomuus.
Eivätkä he tienneet, mikä on Suomen tulevaisuus.
Urheasti he käskyt täyttivät ja pitkin
soita ja korpia rämpivät.
Näin kuluivat taistelijan päivät.
Sai toinen maailmansota maksaa Suomessa
kaatuneina raskaan veron.
Mut ei turhaan, sillä meillä nyt itsenäinen
isänmaa on.
Toivoo mielessään moni veteraani, että ei
sotaa koskaan enää.
Oli isäni rakuuna ja veteraani, siks päätin
käyttää runokynää.
Joka itsenäisyyspäivä isän haudalle kynttilän
vien.
Kiitollisena ja nöyränä kuljen sen tien.
