Viime numeroon kirjoittivat kunnanjohtaja Teemu Kejonen ja hallintosihteeri Riikka Uoti. He haluavat aktiivisesti unohtaa, että tarkastuslautakunta toi kunnanvaltuuston kokouksen 21.6.2016 päätettäväksi myös erään korvausvastuuasian. Asia oli kokouksessa ensimmäistä kertaa virallisesti esillä. Asia koski suomalaista sananvapautta, jota Evijärven kunnanhallitus halusi tulkita omalla tavallaan.
Kunnanhallitus palkkasi vuonna 2013 juristin, jonka tehtävänä oli saada eräät paikallislehdessä ja joissakin muissa medioissa kunnanhallitusta ja silloista kunnanjohtajaa arvostelleet syytteeseen käräjäoikeudessa. Vaasan hallinto-oikeus kuitenkin kumosi Evijärven kunnanhallituksen päätöksen kunnan kustantaman juristin palkkaamisesta kevättalvella 2015. Kunnanhallitus oli jo tuossa vaiheessa ehtinyt maksaa asianajajalle runsaat 3 000 euroa kuntalaisten varoista. Kunnanhallitus oli myös päättänyt, että kunta perii toisinajattelijoilta 2 000 euroa per “syyllinen” oikeudenkäyntikuluja, siis tässä tapauksessa 12 000 euroa. Tämänkin päätöksen Vaasan hallinto-oikeus kumosi.
Prosessi, johon Evijärven kunnanhallitus lähti vuonna 2013, sai kuitenkin kunnanhallituksen kannalta nolon lopun. Viime vuodenvaihteessa tuli päätös Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudelta. Käräjäoikeus jättää asian sillensä, koska syyttäjä oli peruuttanut asiassa esittämänsä syytteen.
Kuitenkin kepulaisenemmistöinen valtuusto päätti 21.6., että kuntalaiset, vähätuloisinta eläkeläistä myöten, maksavat ei-vähätuloisen kunnanhallituksen puheenjohtajan esityksestä aiheutuneet kustannukset. Siis syyttömiä veronmaksajia voidaan heidän mielipiteidensä vuoksi kunnanvaltuuston päätöksellä rangaista surutta heidän itsensä maksaman juristin avustuksella!
Lanseerasin kevättalvella 2016 kunnanhallituksen kokouksessa käsitteen “pohjoiskoreilijoiden kunta”. Tapahtuneiden ja tapahtumassa olevien asioiden vuoksi katson lausumallani osuneeni jotakuinkin asian ytimeen.
Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja voivat puuttua asioihin vasta viiveellä. Tiedän asian varsin hyvin, koska toimin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana vuosina 1997–2000. Nyt esillä olleessa asiassa ratkaisevat päätökset tapahtuivat, oikeusvaltion käytännön mukaisesti, myöskin viiveellä. Asia voitiin siksi käsitellä valtuustossa vasta keväällä 2016.
Kejonen ja Uoti kirjoittavat “menneisyyden vellomisesta”. Kunnanhallituksen puheenjohtaja puhui kunnanvaltuuston kokouksessa 21.6. “ haaskalinnuista”. Keitä hän tarkoitti “haaskalinnuilla”? Toivottavasti ei tarkastuslautakuntaa ja tilintarkastajaa! Kehotankin kunnanjohtajaa, hallintosihteeriä ja kunnanhallituksen puheenjohtajaa päivittämään tietojaan ja käsityksiään tarkastuslautakunnan roolista kuunnallisessa päätöksenteossa.
Kejonen ja Uoti kirjoittavat myös: “Kunnan toimintaa pyritään viemään eteenpäin ja kehittämään koko kuntaa”. Jos olisin Kejosen ja Uotin asemassa, en toisi heidän näytöillään julki edellä mainittua virkettä.
Jos olisin ollut aktiivisesti mukana ajamassa alas Lahdenkylän koulua ja sitä kautta neljän kylän tulevaisuudenuskoa, en kehtaisi puhua kunnanjohtajan ominaisuudessa “koko kunnan kehittämisestä”.
