Arvoisa kunnanhallituksen puheenjohtaja Terhi Kultalahti. Kirjoitatte Järviseudun Sanomissa (17.2.2015 ) hyvin mielenkiintoisesti. Ensin kehutte jutussanne sitä, kuinka on hyvä, että “ asiasta keskustellaan julkisesti “. Kirjoituksenne loppuosassa taas paheksutte kovasti sitä, kuinka jotkut luottamushenkilöt kirjoittavat julkisesti “ omia tai vaikutuspiirin oletuksia “ täytenä totuutena, vaikka asioista ei ole käyty virallisia keskusteluja. Lisäksi mielestänne oletusten “jatkuvalla rummuttamisella heikennetään kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon sekä kuntamme uskottavuutta”.
Arvoisa Evijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Terhi Kultalahti. Olen itsekin syyllinen mielipidekirjoitukseen. Katson kirjoitteluni jopa velvollisuudekseni. Tietääkseni asioista ei ole kovinkaan paljon “rummutettu” toistaiseksi ja se johtunee siitä, että Evijärven asioista päätetään suljetuissa politbyroon kokouksissa. Siellähän ei ole jalansijaa toisin ajattelevilla.
Monet kuntalaiset ja myös osa vastuullisista päättäjistä haluavat jo etukäteen ja hyvissä ajoin tuoda esille niitä uhkakuvia, joita jo nyt on nähtävissä. Hyvänä esimerkkinä vastuullisesta kuntalaistoiminnasta on nuorten äitien masinoima kampanja koulunkäynnistä. Lyhyellä varoitusajalla koottu lista, johon noin 250 täysi-ikäistä kuntalaista kirjoitti nimensä, on vaikuttava osoitus kuntalaisten huolesta. Hyvä näin.
Jos keskustelua ei suvaita tässä vaiheessa, on suurten päätösten jälkeisillä kirjoituksilla jotakuinkin vessapaperin arvo.
Arvoisa kunnanhallituksen puheenjohtaja Terhi Kultalahti. Te olette kuntamme toinen ykköspäättäjä valtuuston puheenjohtajan ohella. Mikäli huomaatte kuntalaisten tai meidän väärämielisten kuntapäättäjien kannanotoissa jotakin väärää, oikaiskaa ne välittömästi ja kertokaa mikä on se oikea totuus. Oletan, että teillä on valmiudet totuuden kertomiseen esimerkiksi kunnan kotisivujen, valtuuston ja hallituksen päätösten, omien blogienne sekä tämän lehden uutis- ja mielipidesivustojen pohjalta.
Pidän kotikuntani Evijärven asukkaiden palveluiden turvaamista niin tärkeänä asiana, että en suostu vaikenemaan. Tuon avoimesti esille mielipiteeni siinä vaiheessa, kun asioihin vielä voidaan vaikuttaa. Kerron kantani välittämättä siitä, että joku saattaa olla kanssani eri mieltä.
Olen myös valmis argumentoimaan kantaani faktapohjalta ja käymään sellaista avointa keskustelua, joka on länsimaiselle kulttuurille sopivaa. Länsimaiseen keskustelukulttuuriinhan ei saa kuulua pelkoa tai uhkaa kostosta.
Kannustan omalta osaltani kuntalaisia aktiiviseen ja vapaaseen keskusteluun oman kotiseutumme tulevaisuudesta.
