Miksi Vimpeli on kriisikunta?

Ohessa on osa laatimastani taulukosta Etelä-Pohjanmaan kuntien verokertymistä vuodelta 2013. Omia verotuloja Vimpelille kertyy kolmanneksi eniten. Normaalisti pieni kunta saa valtionosuuksina avustusta omia verotuloja enemmän, kuten esim. Soini, jonka omat tulot ovat vain 71% valtionavuista. Vimpelin omat verotulot ovat valtionavuista 137%. Näin Vimpeli on asukasta kohden lasketun kokonaisverokertymän (kokonaistulo = verotulot + valtionosuus ) suhteen lähes häntäpäässä omista suurista verotuloistaan huolimatta.
Erikoista on myös ison kunnan Alajärven saama avustus 3198 euroa/ asukas, noin 900 euroa enemmän kuin Vimpelin saama 2294 euroa/asukas. Soinia Vimpeli on yli 1100 euroa ja samankokoista Lappajärveä noin 600 euroa jäljessä. Kokonaisverotulo on Vimpelissä Alajärveä 500 euroa ja Soinia 400 euroa jäljessä. Tämä sama epäsuhde on jatkunut jo vuodesta 2010 alkaen, takavuosina vieläkin räikeämpänä.
Jos Vimpelin saama valtionosuus olisi edes Lappajärven luokkaa, valtionosuudet kasvaisivat noin 1,9 milj. euroa vuodessa. Alajärven avustuksilla kasvu olisi 2,9 milj. Rahaa jäisi reilusti jopa tuhlattavaksi.
Kokonaisverotulojen ero esim. Lappajärveen näyttää pieneltä 419 euroa/as, mutta kyläkouluja sillä pyörittäisi useita. Vimpelin talous on siis omalta osalta hoidettu erinomaisesti, veroja on kertynyt ja nuukasti on eletty.
Syy on valtion avustuskaavoissa. Kunnan johto olisi syytä lähettää valtiovarainministeriöön vertaamaan kohta kohdalta Vimpelin saamaa valtionosuutta naapurikuntien osuuteen ja katsoa, mistä pieni valtionosuus ja ero naapureihin johtuu. Vai voisiko siellä olla peräti virhe? Sitten voi miettiä, mitä asialle voi tehdä.
Kysyn vielä alueemme kansanedustajilta, mitä olette tehneet tai mitä aiotte tehdä valtionavustusten myöntämisperusteiden korjaamiseksi. Vai pidättekö valtionosuutta oikeudenmukaisena? Nykyiset perusteet suosittelevat tekemään vähemmän töitä ja tienaamaan vähemmän, jotta kokonaisverotulo saataisiin kasvamaan suuremmalla valtionosuudella. Se ei voi olla oikein. Lypsävää lehmää ei kannata tappaa.

Taulukossa on kunnat järjestetty omien verotulojensa mukaiseen järjestykseen, toisessa sarakkeessa on valtionosuudet ja kolmannessa käytettävissä olevat verotulot yhteensä. Neljännen sarakkeen prosenttiluku omien verotulojen suhde valtionosuuksiin kertoo, mikä kunta tulee parhaiten omillaan toimeen ja mikä on elättikunta.

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Aihealueeseen liittyviä juttuja

Artikkelit vuosittain

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.