Kansalaisen oikeusturvan kannalta hallintolaki (entinen hallintomenettelylaki) on yksi tärkeimmistä. Kun lukee lehdistä ja sosiaalisesta mediasta, tuntuu siltä, että tätä lakia ei edes aina noudateta. Kunnallispolitiikassa on jatkuvasti jääviystapauksia ja asioiden puolueeton käsittely vaarantuu, hallinto on salamyhkäistä, eikä riittävän avointa. Kelaan soitettaessa kun on kysymys neuvonnasta, niin jonottaminenkin on maksullista. Sama koskee veroasioinnissa.
Asioiden käsittely viivästyy, kun työntekijöitä vähennetään. Orpon hallitus on saanut pahaa jälkeä aikaiseksi, ja lista on loputon. Aikoinaan Karpolla on asiaa- ohjelmassa tuotiin hallinnon ja virkamiesten epäkohtia esille, vaikkakin raflaavasti ja tarkoitushakuisesti, mutta se kieli aikanaan jostakin. Suomi on edelleen byrokraattinen maa. Kun esimerkiksi soittaa Opetushallitukseen, niin saattaa käydä niin, että viidelle henkilölle menee puhelu, ennen kuin se on oikealla henkilöllä. Lisäksi kun soittaa, henkilö on paikalla, mutta ei vastaa. Kehotetaan kirjoittamaan sähköpostia tai soittamaan myöhemmin uudelleen. Meillä todellisuudessa hallinnon palveluperiaate toteutuu tällä hetkellä riittämättömästi. Hyvään hallintoon kuulu myös asioiden viivytyksetön käsittely.
Uuden Suomen blogissa Markku Arvekari (16.5.2025) kirjoitti” Hyvä hallinto ei saa jäädä pelkäksi kauniiksi sanoiksi. Mutta juuri näin on päässyt käymään: meillä on virastoja, joissa työaikaa kuluu enemmän sisäisiin palavereihin kuin kansalaisten auttamiseen. Meillä on sääntökokoelmia, joita virkamiehet tulkitsevat vapaasti kuin runoutta – lopputulos riippuu enemmän tulkitsijasta kuin itse säännöstä. Hallinto ei saa olla peilisali, josta ei löydy ulospääsyä.” Blogissa on kirjoitus siitä, miten julkisella sektorilla hallintolakia voitaisiin toteuttaa paremmin. Tehottomuus, päällekkäisyys ja tietokatkot ovat syynä byrokratian syöpään, hän toteaa. Viranomaisten välillä tiedon tulisi kulkea paremmin ja viranomaisyhteistyön toimia. Tämä auttaisi paljon. Hallintolaki, joka tuli voimaan 2004, ei ole parantanut merkittävästi kansalaisen oikeusturvaa, vaikka sitä siinä on korostettukin.
Lasse Pippola
