LAPPAJÄRVELLÄ on viime vuosina huolestuttu kuhakannan hiipumisesta. Ammatikseen ja aktiivisesti kalastavat huomasivat jo neljä vuotta sitten, että kuhia on vähemmän, ja saaliista puuttuu kokonaisia vuosikuntia. Nyt järven osakaskunnat ovat ryhtyneet toimeen luonnollisen kudun tukemiseksi – ja kehittäneet menetelmän, joka saattaa mullistaa kuhien suojelun Suomessa.
Rysät kertovat karun tarinan
Tihein silmin kalastavat rysät paljastivat, että kuhia ei enää pyydystäessä tule verkkoihin niin kuin ennen. Osakaskunnat alkoivat etsiä ratkaisuja ja ehdottivat verkkojen silmäkoiden kasvattamista sekä rauhoitusalueiden lisäämistä. Lisäksi järveen on istutettu tuhansia kuhapoikasia, mutta tiedetään, että vain murto-osa niistä selviää aikuisiksi.
Kuusennäreet eivät kelpaa – keksittiin parempi ratkaisu
Aluksi suunnitelmissa oli perustaa järveen kuusista tehtyjä kutualueita. Mutta tutkimukset osoittivat, että kuuset eivät ole kuhille optimaalisia: ne houkuttelevat ahvenia ja särkiä, jotka saattavat syödä kuhan mädin ja pienet poikaset. Lisäksi irtoavat oksat sotkeutuvat kalastusverkkoihin.
Niinpä Lappajärven osakaskunta keksi uudenlaisen ratkaisun – keinotekoiset kututurot. Ne valmistetaan Kiinasta tilatuista keinokuituisista harjoista, jotka pyöräytetään tiukaksi pötköksi. Turojen tumma väri (vihreä tai musta) tekee niistä houkuttelevan kuhien kutupaikaksi.
Toistakymmentä kutualuetta järveen – Emme tiedä varmaksi, missä kuhat kutevat
Pilottihankkeessa järveen lasketaan toistakymmentä kutualuetta, joissa kuhien on tarkoitus laskea mätinsä turvallisesti. Jokainen alue koostuu turosta, jotka kiinnitetään painotettuun köyteen. Paikat on valittu perimätiedon ja arvausten perusteella, sillä Lappajärvellä ei ole tarkkaa tietoa kuhien suosimista kutupaikoista.
Jyväskylän yliopiston kanssa suunnitellaan jopa radiolähettimien käyttöä, jotta kuhien liikkeitä voitaisiin seurata tarkemmin.
Sukellusdrone ja viistokaikuluotain kertoo, onnistuiko kutu
Kutualueiden toimintaa seurataan sukellusdronella ja viistokaikuluotaimella, joka tarkkailee, ovatko kuhat löytäneet turot. Osakasakunnat ja urheilukalastusseurat toivovat, että lipuilla merkitty alue 200 metrin säteellä rauhoitetaan kudun ajaksi kaikki kalastukselta, jotta mäti voi kuoriutua rauhassa.
–Emme halua häiritä kaloja turhaan, joten turoja ei nosteta ylös ennen kuin kutu on ohi, kertoo hankkeen vetäjä.
Hankkeesta tiedotetaan paikallisissa lehdissä ja Yleisradion mediapalveluissa, jotta kalastajat tietäisivät välttää alueita kutuajan. Kututuroja sijoitellaan suunnitellusti seuraaviin paikkoihin: Kurejoen Osakaskunta: Elviikinkari / Elviikinniemi 8 jataa, Haukkaranta 4 jataa. Vimpelin Osakaskunta: Pyhälahti 8 jataa, Katajanlahti 2 jataa ja Pokelanniemi-Jokisuu 4 jataa. Lappajärvi-Kärnän Osakaskunta: Hautalanlahti-Tarvola 6 jataa, Peräranta (Ylipää) 6 jataa, Pihlajasaari / Rämäkkösaari 2 jataa ja Kiimalahti 2 jataa.
–Toivomme, että ihmiset ymmärtävät tilanteen ja antavat kuhien tehdä työnsä rauhassa, sanoo osakaskunnan edustaja.
Kun kutu on ohi, turot kerätään järvestä, puhdistetaan ja varastoidaan seuraavaa kevättä varten. Jos hanke onnistuu, sitä voidaan kopioida myös muille järville – ja ehkä pelastaa kuhakantoja ympäri Suomen.
–Tämä voi olla ensimmäinen askel kohti kestävää kuhien suojelua, toteaa hankkeen kannattajien joukossa oleva Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi. Lisätietoa hankkeesta saatavilla Lappajärven osakaskunnalta.
INFO
Kuha (Sander lucioperca) Kuuluu ahventen heimoon, joka elää makeissa ja murtovesissä. Petokalana tunnettu kuha on suurin kala heimossaan. Kuha muistuttaa ulkomuodoltaan pitkää ahventa, mistä nimitys lucioperca = ”Haukiahven”. Kooltaan kuha on tyypillisesti 30–60 senttimetriä. Kuha kutee keväällä, lähellä kesää veden lämpötilan ollessa kymmenen asteen lämpimällä puolella.
