Perholaissyntyinen kemian tohtori ja Lappajärven Kärnänsaaren vävypoika Lauri Hietaniemi on eläköitymisensä jälkeen julkaissut kaksi sotahistoriaa. Ensimmäisen teos oli JP 1:n vaiheista jatkosodassa. Eteläpohjalaiset tuntevat joukko-osaston paremmin myöhemmin Vaasassa toimineena Pohjanmaan Jääkäripataljoonana. Painotuore Palveluksia isänmaalle on kronikka kahdesta arvostetun rintamakomentajasta Auno Kuirista ja Heikki Mikkolasta. Kuiria ja Mikkolaa yhdisti lankous kun Kuiri oli Mikkolan vanhimman sisaren puoliso. Hietaniemi tutkimus perustui Mikkolan läheisilleen lähettämiin noin 200 kenttäpostikirjeen analysointiin. Myös Kuiri piti kirjeyhteyttä appivanhempiinsa.
Mikkola toimi talvisodassa ja jatkosodan alussa JP 1:n komppanianpäällikkönä sekä oli myöhemmin panssaripataljoonan komentajana pysäyttämässä vihollisen rynnistystä Tali-Ihantalassa. Kuiri nimettiin 19. kesäkuuta vuonna 1944 Marskin ritariksi, ja nimitysperusteissa todettiin hänen kunnostautunee erikoisen merkittävällä tavalla Karjalan kannaksella tuolloin käydyissä torjuntataisteluissa Perkjärvellä.
Hietaniemen teos on sotilassosiologinen kuvaus talvi- ja jatkosodasta. Kenttäposti yhdisti sotavuosina koti- ja sotarintamaa, ja kirjeiden tai korttien viivästyminen herätti huolestumista. Sensuuriviranomaiset seurasivat kenttäpostia ja tekivät niistä mielipideraportteja. Myös kenttäposti itse pyrki vaikuttamaan asenteisiin. Isäni lähetti Rukajärveltä kenttäpostikortin jossa kuvana oli palava kirkko ja kuvateksti: ”Ei ryssä säästä kirkkoja, ei mitään meille pyhää, ryöstää raastaa raiskaa vaan ja sijaan roskaa kyhää”. Lauri Hietaniemi haluaisi lisätutkimuksia kenttäpostin myönteisistä vaikutuksista sotavuosien mielialoihin. Löytyisiköhän Järviseudulta kenttäpostia täydentämään omia suku- ja paikallishistorioitamme?
Veikko Leväniemi, Lappajärvi
