Järviseudun Sanomien toimistopäällikkö Marja Aronen tuntee lehden ja sen asiat perin pohjin. Hän tuli taloon ensimmäistä kertaa kesätöihin 1978 ja vakituisesti hän on ollut toimistossa töissä 45 vuoden ajan.
Aronen on ollut eläkkeellä kesästä 2025, mutta tehnyt töitä osa-aikaisesti. Hän työskentelee toimistolla maanantaisin ja tiistaisin ja hoitaa keskiviikkoisin laskutusta etänä. Ensi toukokuussa hän jää kokonaan pois työstä. Tammikuussa on tarkoitus saada loppuajaksi työkaveri, sillä Järviseudun Sanomat hakee nyt seuraajaa perehdytettäväksi.
Kaikki on muuttunut työuran aikana, paitsi työnantaja
Kun joskus sanottiin, että työpaikkaa tai tehtävää pitäisi vaihtaa seitsemän vuoden välein, nyt joissain piireissä sääntönä pidetään kolmea vuotta. Tätä perustellaan sillä, että pitää kehittyä ja mennä eteenpäin. Työura ei kuitenkaan ole ollut paikallaan junnaamista, kokee Aronen. 45 vuodessa lehdessä on muuttunut paljon, melkein kaikki. Oppimista on riittänyt.
–Tietokoneiden tulo oli suurin muutos. Olen elänyt sen ajan, kun asiakirjat tehtiin kirjoituskoneella ja kopiot kalkkeeripaperilla. Kauppaopistossa Lapualla oli yksi ainoa tietokone nurkassa peitettynä, eikä siihen saanut koskea. ATK-opetus oli pelkkää ohjelmointia.
Nyt suurin osa tehtävistä tapahtuu tietokoneella eri ohjelmistoilla ja tietokannoissa. Muutos on vaikuttanut myös lehden henkilöstökehitykseen.
–Kun aloitin, olivat toimittajina Ville Syrjälä ja Hilkka Lehto sekä Unto Jokela ja Kortesjärvellä Tellervo Suoranta. Enimmillään väkeä oli reilut 10, kun tehtiin itse sivut. Ilmoitusten tekijät olivat kuitenkin osa-aikaisia. Kun taitto ulkoistettiin, väki väheni. Paljon on ihmisiä tullut ja mennyt. Usein tulee uutisissa vastaan tuttuja nimiä, esimerkiksi YLEn toimittajia, jotka ovat olleet meillä kesätöissä.
Toinen iso muutos oli osakeyhtiöksi muuttuminen 2014. Se selkeytti toimintaa ja pisti vauhtia digitalisoitumiseen.
–Aina vain vähemmällä väellä tehdään nyt lehteä. Perusasia on sama: materiaali kerätään, lehti julkaistaan ja lukijat saavat sen. Nyt yhä useampi lukee lehden näköisversiona kotisivulta, ja lehden tekeminen painottuu pitkälti digiin. Ilmoitus- ja mainosasiat kulkevat pääasiassa sähköpostin kautta.
Monipuolinen työ, mukava työyhteisö
Arosen työtehtäviin kuuluvat asiakaspalvelu lehden tilausten, kotisivulle kirjautumisten ja ajankohtaisten asioiden merkeissä, ilmoituslistojen ja tapahtumakalenterin laatiminen, ilmoitus- ja tilauslaskutus, tilaajarekisteri, ostoreskontra ja monet päivittäiset toimiston ja konttorin työt. Neljä sähköpostia on auki päivittäin ja muistettavia asioita riittää.
–Tilausten hallinta on tärkeää, osoitteiden on oltava ajoissa painossa. Asiakaspalvelu vaatii sosiaalisuutta, että jaksaa kuunnella ihmisiä, usein on paljon muutakin asiaa kuin vain se yksi hoidettava asia. Joskus tarvitaan kärsivällisyyttä, ei saa olla itsellä kiire. Paljonhan kaikki nyt hoituu sähköisesti: on harvinaista, kun on ihminen langan päässä. Meillä palvellaan puhelimitse myös loppuviikosta, mutta aina ei heti ehditä vastaamaan, kun toimittajilla on omat kiireensä. Kukkien kastelua, kahvin keittämistä ja kaupassa käyntiäkin kuuluu työhöni. Ja paljon sitä kuuntelemista.
–Kaikkien kanssa olen tullut toimeen ja olen tykännyt aina olla täällä töissä. Olen ollut ylpeä Järviseudun Sanomista ja työpaikastani täällä. Aina on ollut mukava lähteä töihin, toteaa Marja Aronen.
Aronen näkee, että lehti on todella tärkeä sekä yksittäiselle lukijalle että koko yhteisölle.
–Puhelin soi heti aamulla, jos lehti ei ole laatikossa. Lehdessä on kaikki kunnalliset uutiset, kirkolliset, syntyneet ja kuolleet, ne on tärkeitä. Kai ne mainoksetkin, niin tietää, mitä ostaa ja mistä. Juuri viime viikolla soitti Seinäjoelta tilaaja, joka on asunut siellä jo 50 vuotta, ettei ole saanut viime viikon lehteä. Ja että koko ajan on ikävä Lappajärvelle. Lehti yhdistyy vahvasti kotiseutuun, se on tuttu, turvallinen ja luotettava. Suuri tyhjiö monella olisi elämässä, jos lehteä ei olisi.
