Toisen kerran järjestetyssä Lakisrockissa oli erittäin laadukas kattaus kristillistä rockhenkistä musisointia.
Lauantain ohjelma alkoi kello 16 Juhani Tikkasen Kansanmiehillä ja Kenanialla. Ennen iltakuutta esiintyi Pro Fide, jonka jälkeen Gloriam Dei antoi osansa Lakisrockiin raskaalla kädellä. Sateisesta säästä huolimatta illan pääesiintyjää, Jerusalem-yhtyettä odotettiin – kuulijoita Vimpeliin oli saapunut läheltä ja kaukaa Etelä-Suomesta saakka. Vimpeliläinen Atro Anttila oli tehnyt paljon työtä asian eteen ja vaivannäkö palkittiin iltayhdeksän korvilla, kun Jerusalem ”laskeutui” lauteille. Jerusalemissa soittivat yhtyeen perustaja Ulf Christiansson (voc. /g.), Philip Christiansson (g.), Anders Mossberg (b.). Michael Ulvsgärd (dr.) ja Reidar Ingvald Paacshe (kb.).
Oman tiensä kulkija
Yhtye oli majoittuneena Vimpelissä, Villa Vindalassa, jossa haastattelu tehtiin ennen illan keikkaa.
Ulf Christiansson kertoi, että ruotsalainen Jerusalem-yhtye on kulkenut omaa tietään vuodesta 1975 lähtien.
–Hard rock on säilynyt, kokoonpanot ovat vaihtuneet ja musiikillinen ilmaisu avartunut, mutta sanoma Jeesuksesta ei ole muuttunut.
Yhtyeen tarinan juuret ulottuvat 1970-luvun alkuun. Uskoon tulon jälkeen maallisessa yhtyeessä soittaminen jäi, vaikka päätös tuntui vaikealta. Ajatus rockmusiikin lopullisesta jättämisestä ei kuitenkaan toteutunut.
–Viisi vuotta myöhemmin syntyi Jerusalem, jonka muusikoita etsittiin seurakunnista ja uskovien joukosta aikana, jolloin rock ei juuri kuulunut kirkolliseen musiikkielämään, Ulf kertoi.
Hän kertoi myös, kuinka lauluihin kirjoitettiin alusta lähtien sanoma omasta uskosta. Ensimmäisen levyn synty vauhdittui, kun kolme levy-yhtiötä otti yhtyeeseen yhteyttä saman viikon aikana. Valinta osui tukholmalaiseen Prim-levy-yhtiöön, sillä päätös oli tehty jo ennakolta: yhteistyöhön lähdettäisiin ensimmäisen yhteydenottajan kanssa. Tarkoitus oli selkeä – julistaa evankeliumia ja kertoa Jeesuksesta rockin kielellä.
Yhtyeen uran tärkeäksi virstanpylvääksi nousi Warrior-albumi. Se ilmestyi vaiheessa, jossa Jerusalem oli kasvanut kahden ensimmäisen levyn jälkeen ja sen toiminta laajeni.
–Myöhemmätkin levyt ovat olleet merkittäviä, mutta Warrior osui ratkaisevaan hetkeen, Christiansson kertoo muistellen vanhoja tapahtumia.
”Seurakunnan on palattava tehtäväänsä”
Vuosikymmenten aikana Jerusalemin kokoonpanot ovat vaihtuneet ja yhtyeen musiikillinen kieli on avartunut. Silti perustana on pysynyt hard rockissa, jossa kuuluu 1970-luvun sävy. Tyylin uudistuminen ei ole merkinnyt asian ytimen hylkäämistä.
Keskustelussa kristillisen rockin suurina haasteina pidetään halua muistuttaa liikaa maallista musiikkia. Jos tärkein sanoma yritetään piilottaa, lopputuloksena on pitkällä aikavälillä enemmän menetettävää kuin voitettavaa. Jerusalemin vahvuudeksi on muodostunut juuri suoruus: Yhtye on puhunut Jeesuksesta silloinkin, kun muut ovat karttaneet aihetta.
–Yli 55 vuoden taipaleen tärkeimmäksi muistoksi ei nouse yksittäinen konsertti tai kiertue, vaan kokemus siitä, että työtä on siunattu. Musiikki annettiin aikanaan Jumalalle, eikä soittamisen lahjaa otettu pois, vaan sille löytyi uusi tarkoitus. Kristillisessä musiikissa ratkaisevaa on rakastaa Jumalaa enemmän kuin musiikkia, omaa uraa tai niiden ympärille rakentuvaa maailmaa. Rukous nähdään jatkuvana yhteytenä Jumalaan, ei vain polvistumisena tiettynä hetkenä. Se on osa elämää, kuin hengitystä, ja heijastuu niin laulujen kirjoittamiseen kuin esiintymiseen.
Haastattelun lopuksi Ulf Christiansson muistuttaa vielä siitä, kuinka kristillisen musiikin tulevaisuus kytkeytyy kirkon tilaan. Uutta maata ei vallata vain musiikillisella taidolla, vaan seurakunnan on palattava tehtäväänsä ja rohjettava puhua siitä, mitä Jeesus opetti. Musiikki itsessään on neutraalia; ratkaisevaa on, mitä siihen laitetaan ja kuka sitä tekee. Siksi huomion pitäisi olla nykyistä enemmän Jeesuksessa ja vähemmän tyylissä, viihteessä tai esiintyjän omassa urassa.
–Jerusalemin sanoma on ollut alusta saakka herätyshuuto nukkuvalle kirkolle. Sama kuuluu myös myöhemmässä tuotannossa, kuten viimeisimmän levyn lauluissa ja Jeremiah-kappaleessa. Yhtyeen tärkeimmäksi perinnöksi nähdään ihmiset, jotka ovat löytäneet takaisin Jumalan luo. Kuulijoilta on vuosien varrella tullut kertomuksia siitä, kuinka jokin Jerusalemin laulu on muuttanut tai jopa pelastanut elämän. Lopullinen viesti on kiireellinen -ihminen saattaa kuvitella, että ratkaisevan valinnan ehtii tehdä myöhemmin, mutta aikaa ei ole luvattu. Päätöksen tulisi syntyä aidosti ja rakkaudesta, ei pelosta. Silti se on tehtävä – ja sen hetki on nyt, Christiansson kiteyttää haastattelun päätössanoiksi.
