Lauantaina 5. syyskuuta pidettiin Kortejärven yhtenäiskoulun juhlasalissa järjestyksessään 28. jääkäriseminaari. Seminaarin alustajiksi oli saatu nimekäs joukko asiantuntijoita ja paikalle saapunut kuulijajoukko täytti salin lähes jokaisen istumapaikan.
Asiaankuuluvaan tunnelmaan kuulijakunta johdateltiin Härmän musiikkiopiston puhallinorkesterin kajauttamalla Sibeliuksen jääkärin marssilla, johtajana Tuija Aho.
Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Vesa Rantala toivottaen runsaslukuisen kuulijakunnan tervetulleeksi valottaen Kauhavan seudun roolia jääkäriliikkeessä ja jääkäreiden henkisen perinnön merkitystä alueellamme ja myös laajemmin.
Ensimmäisenä alustajana esiintyi toimitusjohtaja FT Risto E.J. Penttilä aiheenaan jääkäreiden perintö: rohkeus ja kaukonäköisyys.
Alustuksessaan Penttilä jakoi Suomen itsenäisyyteen tähtäävän ja sittemmin sen säilyttämiseen ja turvaamiseen liittyvän lähihistorian karkeasti neljään ajanjaksoon. Hän käytti niistä nimitystä I, II, III ja IV tasavallan aika. Näitä ajanjaksoja hän peilasi otsikon mukaisesti jääkäriliikkeestä lähtien kulloinkin tarvittuihin rohkeisiin ja päämäärätietoisiin ratkaisuihin niin yksilöä- kuin koko yhteiskuntaa koskevissa vaiheissa.
I tasavallan aika: 19. vuosisadan alusta toiseen maailmansotaan
Venäjään kuluneen Suomen suuriruhtinaskunnan autonomisen aseman murentaminen loi kasvupohjaa itsenäisyysajattelun vahvistumiselle Suomessa. Syntyi jääkäriliike.
Vaati rohkeutta ja vahvaa uskoa oikeutettuun tavoitteeseen lähteä hankkimaan sotilaskoulutusta vieraalta maalta, joka oli silloisen isäntämaan vihollinen. Jääkäreiden tavoite oli kuitenkin selvä. Irti Venäjästä – itsenäinen Suomi tukeutuen länteen ja erityisesti Saksaan. Tavoite saavutettiin, joskaan ei aivan kivuttomasti. Alkoi itsenäisen Suomen rakentaminen.
II tasavallan aika
Suomen valtionjohdon päättäväisyys olla suostumatta Stalinin vaatimuksiin 1930 luvun lopussa, ja siitä seuranneet talvi- ja jatkosota veivät Suomen kansan kaikinpuolisen kestokyvyn aivan äärirajoille, mutta päättäväisin yhteisin ponnistuksin sodista selvittiin ja itsenäisyys säilytettiin, toisin kuin kävi Baltian maille. Sodan jälkeinen aika vaati valtionjohdolta taitoa ja diplomaattista osaamista, jolla pystyttiin säilyttämään Suomi itsenäisenä valtiona, tasapainoillen idän ja lännen välillä, kuitenkin pyrkien koko ajan vahvistamaan suhdettaan länteen. Tätä ajanjaksoa on kutsuttu myös nimellä suomettumisen aika.
III tasavallan aika: Suomen liittyminen Euroopan Unioniin 1.1.1995
Tätä päätöstä oli edeltänyt Neuvostoliiton hajoaminen ja sen myötä myös Suomen poliittinen liikkumatila oli kasvanut. Liittymispäätöksellä Suomi siirtyi lopullisesti osaksi läntistä Eurooppaa. Niin sanottu suomettumisen aika oli lopullisesti ohitse. Suomen siteet länteen vahvistuivat niin kaupallisella kuin poliittisillakin alueilla.
IV tasavallan aika
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 sysäsi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun aivan uusille urille. Arviot Suomen turvallisuustilanteesta muuttuivat kerta heitolla sellaiseksi, että Nato-vastaisuus muuttui melko lyhyessä ajassa Nato-myönteisyydeksi ja suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023. Tämän jälkeen voidaan katsoa Suomen kuuluvan yksiselitteisesti länteen ja mikä tärkeintä, Suomi ei ole enää yksin turvallisuuspolitiikan näkökulmasta katsottuna.
Monipuolisia esitelmiä
Toisena esitelmöitsijänä kuultiin tietokirjailija Sanna Lönnforsin esittämä läpileikkaus hänen kirjastaan Bertel Mårtenson – väärinymmärretty sankari?
Kirjassaan Lönnfors käy lävitse jääkärieverstiluutnantti Bertel Mårtensonin monivaiheista ja lopulta saksalaisten keskitysleirille päättynyttä elämää. Mårtenson oli yksi niistä 150 s:tä ylioppilaasta, jotka osallistuivat niin sanottuun Pfadfinder koulutukseen Saksassa. Hän sai Saksassa lentäjäkoulutuksen ja palveli sittemmin useissa eri tehtävissä Suomen ilmavoimissa. Toisen maailmansodan aikana hän toimi yksityisenä liikemiehenä Saksassa. Saksan viranomaiset alkoivat kuitenkin kiinnittää huomiota hänen lukuisiin ulkomaanmatkoihinsa myös Saksan vihollismaihin. Hänet pidätettiin lopulta lokakuussa 1943 epäiltynä toimimisesta Neuvostoliiton kuriirina. Näin hän päätyi saksalaisten vangiksi ja häntä kuljetettiin sittemmin keskitysleiriltä toiselle. Todennäköisesti hän lopulta kuoli Ravensbrüchin keskitysleirillä. Yksityiskohtaisemman kuvan Bertel Mårtensonin elämästä saa lukemalla Lönforsin asiaa käsittelevän kirjan.
Kolmantena esitelmöi sotakamreeri n:o 64 ja kansan dokumentaristi Raimo Salo. Hän esitteli julkaisemaansa tuotantoa jääkärien jälkeläisten muisteloista.
Lopuksi Kauhavan kaupungin hyvinvointipäällikkö Heli Luoma esitteli Suomen jääkärimuseon ja Kauhavan kaupungin tuottamaa uutta, immersiivistä virtuaaliesitystä jääkärien historiasta nimellä jääkärit 360. Esityksessä kuljetaan jääkärien matkassa värvärien ja etappiteiden kautta Lockstedtin leirille, itärintamalle ja helmikuussa 1918 takaisin Vaasaan.
Seminaarin lopuksi käytiin paneelikeskustelu, jota juonsi JP 27:n perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja Marko Maaluoto.
Mauri Jokela
