Suomalainen arkkitehtuuri sai heinäkuussa hienon tunnustuksen, kun Aalto Works hyväksyttiin UNESCO maailmanperintöluetteloon. Tunnustus nostaa Alvar, Aino ja Elissa Aallon elämäntyötä sekä suomalaista arkkitehtuuria entistä vahvemmin kansainväliseen tietoisuuteen.
Alajärven Aalto-kohteet eivät päätyneet maailmanperintöluetteloon. Se voi tuntua harmilliselta, mutta asiaa kannattaa katsoa myös toisesta näkökulmasta. UNESCO-tunnustus on Alajärvelle suuri mahdollisuus.
Kun maailmalla kiinnostutaan Aallosta, kiinnostutaan samalla siitä, kuka hän oli, mistä hänen ajattelunsa kumpusi ja miten hänen arkkitehtuurinsa kehittyi. Silloin katse kannattaa suunnata myös Alajärvelle.
Alajärvellä Aalto ei tarkoita vain yhtä rakennusta. Täällä hänen tuotantoaan on nähtävissä yli 70 vuoden ajalta, nuoren arkkitehdin ensimmäisistä töistä aina hänen arkkitehtitoimistonsa viimeisiin suunnittelutöihin.
Vielä rakennuksiakin kiinnostavampi on ihminen niiden takana. Alajärvi liittyi kiinteästi Aallon lapsuuteen ja nuoruuteen. Hän vietti täällä kesiään, oli kirjoilla Alajärvellä kahdesti ja vietti myöhemmin Aino Aallon kanssa kesiä Villa Florassa. Alajärvi oli Aallolle niin tärkeä, että hän puhui paikkakunnasta henkisenä kotinaan vielä vanhuudenpäivinään.
Sellaista tarinaa ei voi kopioida toiseen kaupunkiin.
Alajärvi hyötyy Aallon saamasta huomiosta
Eikä Alajärvi ole UNESCO-kartalla nytkään tyhjä kohta. Alajärven Aalto-kohteet ovat Kraatterijärvi UNESCO Global Geoparkin merkittäviä kulttuurikohteita. Meillä on siis jo valmiiksi vahva UNESCO-yhteys, jonka rinnalle Aalto Works -kohteiden maailmanperintöstatus tuo uusia mahdollisuuksia.
Maailmanperintömatkailija ei välttämättä halua nähdä vain yksittäisiä rakennuksia. Hän haluaa ymmärtää kokonaisuutta, ihmistä, historiaa ja sitä, mistä kaikki sai alkunsa. Tässä Alajärvellä on erinomainen mahdollisuus.
Aalto-perintömme pitää myös itse tehdä näkyväksi. Hyvä esimerkki on 27.–30.8. järjestettävä Aaltojen kaupunki -tapahtuma, jolloin Alajärvellä pääsee kokemaan Aaltoa arkkitehtuurin, taiteen, musiikin, historian ja kulttuurin kautta.
Yhden Aalto-kaupungin menestys ei ole toiselta pois. Mitä enemmän Aalto kiinnostaa maailmalla, sitä suurempi mahdollisuus myös Alajärvellä on hyötyä kasvavasta kiinnostuksesta.
Unescon maailmanperintöleimaa ei tarvitse löytyä Alajärven rakennuksen seinästä, jotta voimme tunnustuksesta hyötyä. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että Aallon perässä Suomeen saapuva matkailija löytää myös Alajärvelle.
Olisiko Alvar Aalto itse jättänyt listalta pois Alajärven, jonka hän koki henkiseksi kodikseen vielä elämänsä loppupuolella?
Luultavasti ei.
Tuomas Lahdenperä
Yhteisökoordinaattori
Alajärven kaupunki
