Mustikkametsissä käy kuhina, kun järviseutulaiset innostuivat marjarahoista. Ulkomaisten poimijoiden puututtua kerääjät hyötyvät sekä korkeammista hinnoista että vapaista marja-apajista. Lappajärven Sadeharjuntiellä Jukka Alalantela ostaa mustikkaa nyt ensimmäistä vuotta.
–Idea lähti siitä, että aiemmin paikkakunnalla puolukkaa ostanut Kultainen Kiulukka lopetti ostamisen, Alalantela kertoo.
Elokuun ensimmäisellä viikolla mustikantuojia riitti välillä jonoksi asti. Vastaanotossa on pitänyt kiirettä ja kahdentoista kilon marjalaatikkojen siirtely on käynyt voimaharjoittelusta. Alalantela sanoo, että ei tunne läheskään kaikkia kerääjiä ja joukossa on jo murteenkin perusteella muitakin kuin paikkakuntalaisia.
–Joukossa on sekä nuoria että vanhoja, eikä voi sanoa, ketkä poimisivat eniten, hän toteaa.
Moni tuo pari sangollista, jotkut useammankin ja pitkää päivää tekevät superkerääjät kahdeksankin sankoa päivässä. Alalantelan hallin pihassa voi nähdä kaikenlaisia ihmisiä, kuten kunnanvaltuutettuja, kilpasuunnistajia, mummoja ja lapsia. Onpa joukossa yksi reipas yläkoululainen tyttö, joka kerää tienestejä mopoa varten.
Alalantela kertoo, että aikoo ostaa mustikkaa niin kauan, kun sitä välitettäväksi Mustasaareen menee.
–Mustikan jälkeen ostetaan puolukkaa jo muutaman viikon päästä, yrittäjä sanoo.
Sangollinen alle tunnissa
Sangollisen mustikkaa Sadeharjuntielle tuonut lappajärveläismies ylistää Halpa-Hallista ostamaansa marjaharavaa, joka säästää selkävaivoja.
–Marjaharavalla kerää hyvästä paikasta sangollisen jopa alle tunnissa, ikämies kehuu.
Toinen noin viisikymppinen mies sanoo luottavansa perinteiseen leveään marjapoimuriin. Häntä ei tienvarsilta keräävät ulkomaiset poimijat ole haitanneet, koska itse kerää syvällä metsässä. Petotilanteesta hän naurahtaa, ettei pelkää karhua eikä sutta, koska niitä ei näe, toisin kuin käärmeitä.
Häiritsevätkö metsässä paarmat, hirvikärpäset ja muut pistiäiset?
–Kun pitempää päivää kerää, niin tottuu inisijöihin ja oma mieli saa siivet, hän kuvailee.
Aiemmin marja-alan kartellin tekemä hintasopimus on pitänyt ostohintoja keinotekoisen matalana. Ulkoministeriö eväsi ihmiskauppariskien ja alan väärinkäytösepäilyjen vuoksi valtaosan thaimaalaisten kausityöviisumeista ja metsät jäivät lähes tyhjilleen ulkomaisista poimijoista. Hinnannousu, vierastyövoiman puuttuminen ja hyvä sato ovat avanneet ansiomahdollisuuksia paikallisille kerääjille.
Tapani Tyynelä
