Mehiläisillä on parhaillaan menossa medenkeruun sesonki. Vadelma on kukkinut erittäin runsaasti ja kukkii vieläkin. Myös valkoapila on kukassa ja horsma aloittaa kukintaansa. Nuo kaikki ovat taattuja mesikasveja paitsi horsma, joka tuottaa mettä vain oikeissa lämpö- ja kosteusolosuhteissa. Eri kasvien medet sisältävät erilaisia sokereita. Esimerkiksi vadelman, valkoapilan, voikukan, rypsin ja kanervan mesi sisältää paljon rypälesokeria eli glukoosia. Glukoosipohjainen hunaja kiteytyy ja kovettuu nopeasti. Horsman mesi taas sisältää paljon hedelmäsokeria eli fruktoosia ja fruktoosihunaja pysyy juoksevana parhaimmillaan jopa vuosia.
Kauppojen hyllyillä on lukuisia erilaisia hunajatuotteita, joista osa pysyy juoksevana ja osa on kovettunut. Olen ihmetellyt kuinka joku hunaja voi pysyä juoksevana, kun omien pesien hunajat kovettuvat väistämättä muutamassa viikossa. Taustalla voi olla useita tekijöitä. Kovettunut hunaja voidaan teollisessa tuotannossa lämmittää jopa 70 asteeseen, jolloin kaikki glukoosikiteet sulavat. Kun hunajasta suodatetaan kaikki siitepölyhiukkaset eli kiteytymisytimet pois, hunaja pysyy pitkään juoksevana. Valitettavasti kuumennus tuhoaa myös hunajan luontaiset entsyymit. Myös ultraääntä käytetään kovettuneen hunajan pehmittämiseen, mutta siinäkin pakkaa lämpötila nousemaan liian korkealle. Hunajaa ei saisi lämmittää yli 40 asteen, muuten entsyymit tuhoutuvat.
Itse käsittelen omat hunajani siten, että säilytän sitä isoissa saaveissa pari kertaa päivässä sekoittaen noin viikon ajan. Sekoituksen tarkoituksena on hajottaa muodostumassa olevia kiteytymisytimiä, jolloin hunaja kiteytyy hienojakoisempana ja ikään kuin samettisempana. Jotkut sekoittavat lingotun hunajan sekaan hienojakoista hunajaa eli ymppiä ja lopputulos on sama.
Laatu ja hinta kulkevat käsi kädessä, ja kauppojen hyllyillä näkee niin laadun kuin hinnankin koko kirjon myös hunajan kohdalla. Kotimainen hunaja on yleensä laadukasta ja hintakin pitäisi olla sen mukainen. Ulkomainen, edullinen, hyvin todennäköisesti prosessoitu ja ehkä jopa väärennetty hunaja asettaa kotimaiselle hunajalle suuria hintapaineita. Olen itsekin hinnoitellut hunajani turhan halvaksi juuri sen takia, mutta kyllä vaivasta ja ennen kaikkea hyvästä laadusta pitäisi asiallinen korvaus saada.
Järviseudulla on lähes joka pitäjässä mehiläistarhaajia, joiden hunaja on taatusti käsittelemätöntä ja kaikki hyvät entsyymit tallella. Nyt vain odottelemaan hunajasadonkorjuuta, jotta voi pistää suun makeaksi.
Heikki Salmela
