Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Kuvituskuva tuulivoimalasta.

Evijärvi edellyttää Suolinevan hankkeelle YVA-menettelyä

Evijärven kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan 28. huhtikuuta ELY-keskuksen lausuntopyyntöä Kauhavan Kortesjärven Suolinevan tuulivoimahanketta koskevasta YVA-harkintapyynnöstä. Aiemmin ELY ei edellyttänyt YVA-menettelyä alueelle, kun hankevastaava Windfellows Oy suunnitteli alueelle neljää 28 megawatin tuulivoimalaa, joiden korkeus olisi ollut 220 metriä. Nyt YVA-harkintapyyntö koskee neljää tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 270 metriä ja yksikköteho enintään 10 megawattia. Tuulivoimaloiden kokonaisteho on enintään 40 megawattia. Suolinevan entiselle turvetuotantoalueelle ja osin viljelykäytössä olevalle alueelle suunnitellaan aurinkovoima-aluetta, jonka koko on 36 hehtaaria ja teho 28 megawattia. Evijärven kunta katsoo, että suunniteltu voimaloiden korotus lisää visuaalista vaikutusta, jolloin havainnekuvat maastosta tulee päivittää. Kuluvana keväänä päivitetyt melu- ja välkemallinnukset sekä lausunto ...
,
Veto

Veto on valmiina taisteluun 

VIMPELIN VETO aloittaa miesten Superpesiksen lauantaina 10. toukokuuta Seinäjoella OmaSP Stadionilla pelattavalla ottelulla Hyvinkään Tahkoa vastaan. Pelinjohtaja Jussi Parvi vakuuttaa joukkueen olevan valmiina.   –Harjoituskausi on mennyt hyvin. Kaikki on valmista, olen luottavainen. Edessä on pitkä ja kova sarja, mihin lähdemme menestymään.  Vedon saldo TalviSuperpesiksessä oli voitot Tampereen Manse PP:stä, Haminan Palloilijoista sekä Alajärven Ankkureista. Tappio kirjattiin Hyvinkään Tahkolle ja Kouvolan Pallonlyöjille. Parvi sanoo pelien olleen hyvin merkityksellisiä.  –Pelit antoivat tärkeitä yhteisiä kokemuksia. Saimme myös peluutettua paljon nuoria, mikä oli hyvä asia. Kaikkiaan kokoonpanossa kävi seitsemäntoista eri pelaajaa.  Parvi näkee sinivalkoisten pelin kehittyneen merkittävästi niin sisällä kuin ulkona.  –Ulkopelimme on hyvällä ...
, ,
Palkitut, EVK Rauno Väyrynen, Mika Liimatainen ja Eero Laurila. Kuva: Linda Klemola.

Asfalttikunkun avauspäivästä kolmossija Eero Laurilalle

Kemoralla ajettavan Asfalttikunkun ensimmäinen kisapäivä saatu päätökseen. Torstaina 1.5. ajettiin XXXIV Asfalttikunkussa EVK eli etuveto-kardaaniluokka sekä tuuppari- luokka.  Kilpailijoita evk luokassa oli 269  ja tuuppareissa 52. Kemoralla oli myös mukavasti katsojia paikan päällä seuraamassa kilpailua. Suositun etuveto-kardaani luokan lähdöt olivat erittäin kovatasoisia ja tiukkaa kilvanajoa sai seurata läpi finaaleiden. A-finaalia johti lähdöstä aina viimeiselle kierrokselle saakka viime vuoden voittaja Janne Viitikko, mutta hajonneen eturenkaan aiheuttamat ohjaus vaikeudet kääntyivät Mika Liimataisen hyväksi. Viitikon kova taistelu podium-paikasta päättyi harmillisesti juuri ennen maaliviivaa kaatoon.Maaliviivan ylitti ensimmäisenä Mika Liimatainen volvollaan. Toisen sijan nappasi Rauno Väyrynen ja kolmanneksi Eero Laurila, Väyrysen tapaan opelilla. Tuuppareiden a-finaalista ...
,
Hannes Lanamäki suunnitteli tämänvuotisen museoautoajelun.

Museoautojen perinteinen vappuajelu päättyi Luoma-aholle

Vappuna vaalittiin vanhojen moottoriajoneuvojen kulttuuria. Perinteisen museoautojen vappuajelun lähtöpaikkana oli Lehtimäki ja reitti kulki Rantakankaan, Levijoen ja Hoiskon kautta Luoma-aholle. Vappuajelua on ollut suunnittelemassa ja järjestämässä Hannes Lanamäki.   Vanhat autot kiinnostivat ja tien varsille oli tullut väkeä katsomaan hienoja menopelejä. Lehtimäkeläiset Matti ja Annikki olivat seuraamassa Lehtimäellä tien varrella ohikulkevia autoja. Annikin suosikki on pitkäpyrstöinen Cadillac, kuten hän sanoi. Vimpeliläinen Esa Pyhälahti tuli vappuajeluun Audi 100:lla, joka on vuosimallia 1983 ja ostettu silloin Sääksjärvelle. Kone on 5-sylinterinen diesel, 1,9-litrainen ja 100 hevosvoimaa. Esa kertoi harrastaneensa vanhoja autoja 1993 vuodesta lähtien. Hannes Lanamäen musta Mersu, vuosimallia 1952 kiinnosti. Tällaiset autot ...
, , ,
Hyvä keli suosi vappuväkeä. Autoja oli parkissa venesatamaan asti.

Vapputapahtuman kävijämäärä yllätti Nykälänniemessä

NYKÄLÄNNIEMEN vapputapahtuman suosio yllätti niin järjestäjät kuin kävijätkin. Sisällä myyntipaikat olivat täynnä ja väkeä riitti tungokseen asti. Mänkki-kabinetin kirppiksellä tehtiin löytöjä, auditorion katsomo täyttyi bingon ajaksi, lapset viihtyivät pomppulinnoissa, ampujien simulaattori kiinnosti ja ulkona Laven lätyt ja makkarat maistuivat. Väki viihtyi kalastamassa Kirpun laiturilla ja kodasta kantautui mieluisa valkean tuoksu. Tapahtumassa oli jokaiselle jotain. Härmästä karamellia myymään saapunut Karkki-Erkki oli ottanut oppipojan mukaan. –Kierrän yleensä vain autokisoja. Lappajärven urheiluautoilijat soitti ja kysyi mukaan tähän tapahtumaan, Erkki Laituri kertoo. –Olen ollut monta kertaa ennenkin mukana, mutta nyt olen ensimmäistä kertaa myymässä. On kiva auttaa vanhempia ihmisiä. Tässä pitää osata laskea, olla ...
, ,
Keväisin luonnossa liikkujat saattavat kohdata poikkeuksellisen rohkean ja jopa hyökkäävän metson. Kuva: Pixabay.

Keväinen metsokukko voi käyttäytyä rohkeasti – ilmiö selittyy hormoneilla ja soidinkäyttäytymisellä

Keväisin luonnossa liikkujat saattavat kohdata poikkeuksellisen rohkean ja jopa hyökkäävän metson. Tämä niin sanottu ”hullu metso” -ilmiö saattaa hämmentää, mutta käytökselle on luonnontieteellinen selitys. –Kyseessä on koirasmetson soidinkäyttäytyminen, joka huipentuu keväällä. Hormonit saavat metson puolustamaan reviiriään voimakkaasti. Tällöin lintu saattaa menettää varovaisuutensa ja käyttäytyä uhmakkaasti myös ihmisiä tai ajoneuvoja kohtaan, kertoo erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta. Yleensä metso karttaa ihmistä, mutta soidinaikaan koiras voi nähdä kulkijan kilpailijana tai uhkana. Erityisesti tummiin pukeutuneet ihmiset saattavat laukaista metson hyökkäyksenomaisen reaktion. Ilmiö on paikallinen ja yleensä vain yksi metso käyttäytyy näin – joskus sama yksilö useana vuonna peräkkäin. –Metso ei oikeasti ole tullut ...
Yli 10-vuotiaiden harjoituksissa olivat haastattelupäivänä Johanna Kujalan (vas.) kanssa Elli Hernesniemi, Vilma Mustajärvi, Fia Ala-Lantela, Elli Mattila ja Katri Korpi.

Evijärvellä odotetaan kesän yleisurheilukautta

”KUIN karhut pesästään heräävät yleisurheilijat kesän tullessa” on runollinen, mutta virheellinen kuvaus urheilijoiden ja seurojen toiminnasta. Yleisurheilu on ympärivuotista aktiviteettia. Evijärven urheilijoiden yleisurheilujaosto järjestää säännöllisiä harjoituksia myös talvella.  Harjoitusryhmiä on alle ja yli 10-vuotiaille. Pienempien, alle 10-vuotiaiden ryhmä on jaettu kahteen, koska osallistujia on parhaimmillaan ollut jopa 30. Kerran viikossa olevissa harjoituksissa pääpaino on liikunnallisissa leikeissä ja tutustumisessa eri yleisurheilulajeihin ja niiden suoritustekniikoihin. Näitä ryhmiä ohjaavat Maarit ja Ari Koivukangas sekä Heidi Pahkakangas. Yli 10-vuotiaiden harjoitusryhmässä on tällä kaudella käynyt aktiivisesti 13 lasta, joista kolme Kortesjärveltä. Harjoituksia on kaksi kertaa viikossa. –Isompien treeneissä pääpaino on eri ominaisuuksien kehittäminen, kuten voima, ...
, ,
Nuorten vaikuttaja-akatemia käynnistyy Etelä-Pohjanmaalla. Kuvituskuva: Pixabay.

Nuorten vaikuttaja-akatemia käynnistyy Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan liitto on avannut haun vaikuttaja-akatemiaan, joka tarjoaa eteläpohjalaisille nuorille mahdollisuuden perehtyä päätöksentekoon ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lukuvuoden mittainen ohjelma sisältää koulutuspäiviä, mentorointia, valmennuksia sekä opintomatkan eduskuntaan. Vaikuttaja-akatemia antaa nuorille valmiuksia ja rohkeutta tuoda omia näkemyksiään esiin sekä vahvistaa heidän rooliaan yhteiskunnallisina toimijoina. Tarkoituksena on parantaa nuorten osallisuutta ja madaltaa heidän kynnystään osallistua päätöksentekoon.  – Nuorilta löytyy kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, mutta monet heistä kokevat päätöksentekojärjestelmän vieraaksi. Nuorten ääni kuuluukin yhä harvemmin päätöksenteon eri tasoilla, ja heidän edustuksensa yhteiskunnallisissa rooleissa on vähentynyt. Tällaisen kehityksen myötä on tärkeää luoda nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin prosesseihin, maakuntajohtaja Heli Seppelvirta sanoo. Haku on auki toukokuun loppuun ...
Radiojuontaja Janne Valkeinen viihdyttää Järviradion kuuntelijoita monipuolisella musiikilla ja haastavilla visailuilla. –Teen sellaisia kysymyksiä, joihin ei löydy heti vastausta internetin haulla. Joskus tulee jotain kompakysymyksiäkin.

Taikuutta, teatteria, tietovisoja ja musiikkia – Radiotoimittajan monet kasvot 

JÄRVIRADION juontajan Janne Valkeisen mielikuvitus laukkaa koko ajan ja arkipäivän askareisiin sekä pulmiin syntyy jos jonkinlaisia ratkaisuja ja uusia keksintöjä. Radion visailuohjelmiin hän on laatinut yli 2 000 kysymystä ja suunnitteilla on oma visailukirja. Järviradiolla Valkeinen on ollut reilun vuoden ja viihtyy työssään. Omien sanojensa mukaan eräänlainen ympyrä on sulkeutunut.   –Pari vuotta Järviradion perustamisen jälkeen Ähtäriin perustettiin Radio Toiska, jossa olin 90-luvun alussa juontajana kahdeksan vuotta. Olen tietokilpailuihminen, ja jo tuolloin ne olivat spesiaalialaani. Ne teettävät aika paljon töitä. Varsinkin musavisat, kun kuuntelen kappaleiden sanoituksia ja keksin niistä kysymyksiä. Välillä kysymykset ovat tosi outoja, mutta kuuntelijat ovat ottaneet sen hyvällä. ...
, ,
Oman tontin perustiedot voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen Asiointipalvelusta.

Mökinomistajan muistilista – mistä näkee tontin rajat, kuka tiellä saa kulkea?

Kun kesä ja mökkikausi taas koittavat, mökkiin ja sen omistamiseen liittyvät asiat mietityttävät monia. Maanmittauslaitoksen muistilista antaa vastaukset tärkeimpiin mökinomistajien kysymyksiin. Tontin rajat Keväällä suunnitelmissa saattaa olla uuden vajan rakentaminen pihaan tai mökkitontin omistuksen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Silloin voi olla tarpeen etsiä rajapyykit, jotka osoittavat tontin rajat. –Jos rajapyykit ovat paikoillaan ja tiedät niiden sijainnit, ei huolta ole. Maastossa alkuperäisellä paikallaan oleva rajapyykki on aina vahvempi osoitus rajan paikasta kuin kartassa oleva raja, kertoo palvelupäällikkö Panu Karhu Maanmittauslaitoksesta. Lue lisää: Kolme miljoonaa rajapyykkiä epätarkasti kartalla – epäselvät tapaukset ratkeavat rajankäynnissä Jos huomaat tonttisi rajoissa kartalla karkean virheen, voit antaa palautetta ...
Kuvassa Johanna Vanhamäki-Hanhikoski ja osa hänen oppilaistaan. Vasemmalta lukien Emilia Kultalahti, Aino Sironen, Elias Mäkinen ja Veera Paalanen.

Nuoret esiintyjät hurmasivat kevätkonsertissa

KESKI-POHJANMAAN konservatorio tarjoaa musiikin taiteen perusopetusta Evijärvellä. Maanantaina 28. huhtikuuta vietettiin lukuvuoden päättäjäisiä juhlakonsertissa, jossa opiskelijat saivat esiintyä vanhemmilleen ja muulle yleisölle. Johanna Vanhamäki-Hanhikoski on toiminut konservatorion pianonsoiton opettajana yli 20 vuotta. Ei olekaan ihme, että osa nykyisten oppilaiden äideistä on aikoinaan ollut hänen opissaan. Evijärven lisäksi hän opettaa myös Kaustisella ja Vetelissä. Tänä vuonna Evijärven toimipisteessä on yhteensä kuusi opiskelijaa, joista osa käyttää mahdollisuutta laajentaa soitinvalikoimaansa Kaustisella ja Vetelissä,  joissa Johanna myös opettaa pianonsoittoa. –Työ on yhä edelleen unelmatyö, vaikka paljon on muuttunut. Täällä oppilaat ovat tosi kivoja ja konsertissa on niin hyvä fiilis, ettei missään. Pystyn seuraamaan viikoittain ...
, ,
Kylvöjä on paikoin tehty kuivimmilla pelloilla, mutta pääosin ollaan aloitusvaiheessa. Ensimmäisenä kylvetään myöhäisiä lajikkeita kaurasta, vehnästä ja herneestä.

Viljelykausi on käynnistymässä: Pelloilla on vielä ollut hiljaista

Vuoden 2024 kasvukausi oli kaksijakoinen riippuen siitä, missä kevään ja alkukesän aikana saatiin vesisateita. Kesällä sateita saatiin vähän ja kun heinäkuu alkoi, säätilaan tuli kostea ja kuuma ilma. Sateita saatiin paikoin runsaasti ja tämä aiheutti viljojen laadussa ongelmia. Koko syksyn ja talven aikana on paljon keskusteltu toksiinista, joka heikensi viljan ja erityisesti kauran laatua merkittävästi. Jos laatu jäi heikoksi, parasta hintaa kaurasta ei voinut saada. Viljan hinnoissa on tultu alaspäin pitkin talvea. Myös muissa viljoissa tavattiin toksiineja. Laatutappioille ei yksittäinen viljelijä ole voinut mitään ja nämä katetta laskevat tekijät ovatkin olleet ikävä asia kustannuspaineissa elävälle viljelijälle, kertoo viestintäpäällikkö Mia Lenkkeri-Tamminen ...
Lappajärven, Liettuan ja Färsaarten oppilaita ja opettajia Nordplus Junior-hankematkalla Färsaarilla huhtikuussa 2025. Patikoimassa Trælanípa-jyrkänteellä. Kuva Virginija Navickiene.

Nordplus-hanke vei Lappajärven oppilaita Färsaarille – elämyksiä, ystävyyttä ja uusia kokemuksia!

Lappajärven yhteiskoulussa yläkoulun puolella on tänä lukuvuonna ollut käynnissä Nordplus Junior-hanke “Water – the source of life”. Hankkeessa on ollut mukana koulut Liettuasta sekä Färsaarilta. Viime syyskuussa Lappajärven oppilaita osallistui teemaviikkoon Liettuan pääkaupungissa Vilnassa. Helmikuussa liettualaisia ja färsaarelaisia nuoria oli teemaviikon merkeissä Lappajärvellä. Huhtikuussa oli hankkeen viimeinen vaihtoviikko Färsaarilla, johon osallistui kolme opettajaa sekä 23 oppilasta Lappajärven yhteiskoulun 7.-9. luokilta. Ohessa on oppilaiden ja opettajien kirjoittama matkakertomus Färsaarten matkasta. Matkamme Färsaarilla alkoi aikaisin sunnuntaiaamuna 6. huhtikuuta, kun nousimme kello 8.10 Kauhavalta lähtevään junaan. Matkasimme Tikkurilaan ja sieltä paikallisjunalla Helsinki-Vantaan lentokentälle. Suomesta Färsaarille ei ole suoria lentoja, vaan lennot tehdään joko ...
,
Js mobyleis

Maatalousyrittäjävalmennus päätökseen Jamilla 

JÄRVISEUDUN ammatti-instituutin Alajärven toimipisteessä päättyi huhtikuun lopussa syksyllä 2024 alkanut maatalousyrittäjävalmennus. Koulutus oli suunnattu erityisesti nuorille, jotka suunnittelevat kotitilansa toiminnan jatkamista. Maatalousyrittäjävalmennus täytti nuoren viljelijän aloitus- ja peltotuen sekä investointituen edellyttämät koulutusvaatimukset, jotka olivat vielä syksyllä voimassa. Opiskelijoiden mukaan koulutus antoi paljon uutta ja ajantasaista tietoa maanviljelystä. Vastuukouluttaja Timo Ikolan mukaan on hienoa kuulla, että opiskelijat antoivat hyvää palautetta koulutuksesta ja lupaavat hyödyntää opittuja asioita käytännön töissä maatilalla.  Koska nuoren viljelijän peltotuen koulutusvaatimus on poistunut ja aloitustuen muuttunut, Järviseudun ammatti-instituutissa pohditaan, minkälaista koulutusta jatkossa järjestetään uusille tilanjatkajille. Moni tuleva maatalousyrittäjä kokee tärkeäksi saada tietoa maanviljelystä ennen tilan ottamista haltuun.  Maatalousyrittäjävalmennuksen ...
Erica Svärd on kerännyt astioita 30 vuoden ajan. Toukokuussa hänen astianäyttelynsä Arabian aarteet – astioiden aikamatka on esillä Alajärvellä.

Kauneuden kaipuuta ja käytännöllisyyttä – Alajärvellä avautuu Arabia-astioiden näyttely

ASTIAT ja kauniit kattaukset ovat periytyneet Erica Svärdin perheessä sukupolvelta toiselle. –Kattaminen oli tärkeää niin isoäidilleni kuin äidillenikin ja kasvoin astioiden keskellä. Ne ovat olleet minulle aina tärkeitä, ja 30 vuotta sitten aloin kiinnostua niistä enemmän sekä keräillä systemaattisemmin. Puhalluskoriste-kahvikupeista se lähti, kertoo Svärd. Iso osa Svärdin omistamista astioista on Arabiaa, mutta Euroopassa, etenkin Saksassa vietetyt kesät näkyvät kokoelmissa. Käyttöastiat ovat Villeroy & Bochia ja sen vanha astiatehdas Mettlachissa on tehnyt Svärdiin ison vaikutuksen. –Olen ostanut paljon astioita myös Ruotsista, missä vanhoja suomalaisia astioita tuli paljon myyntiin 2000-luvun alussa sekä erilaisista tapahtumista, kirpputoreilta ja astialiikkeistä Suomessa. Arabia-brändi sai alkunsa 1780-luvulla, ...
Edellinen 1…226227228229230…1 037 Seuraava
1…226227228229230…1 037
Uutisarkistoon