Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Kuvituskuva: Freepik.

Elinajanodotteet uuteen ennätykseen vuonna 2024 – kuolleiden määrä laski selvästi

Vastasyntyneen elinajanodotteet nousivat viime vuonna ennätyksellisen korkealle. Ennakollinen elinajanodote oli pojilla 79,6 vuotta ja tytöillä 84,8 vuotta. Pojilla elinajanodote kasvoi 0,7 vuodella ja tytöillä 0,6 vuodella verrattuna vuoteen 2023. Kahden vuoden takaisesta vastasyntyneen elinajanodotteet ovat kasvaneet kokonaisella vuodella. ”Vuonna 2022 elinajanodotteet laskivat selvästi. Tuolloin kuolleiden määrä oli korkein sitten sotavuosien, ja yleinen kuolleisuusluku kasvoi miltei 10 prosenttia”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari kertoo. Yleinen kuolleisuusluku on väkilukuun suhteutettu tunnusluku, joka ilmoittaa kuolleiden määrän keskiväkiluvun 1 000 henkeä kohden. Vuonna 2024 tämä luku oli Suomessa 10,4. Vuonna 2023 se oli 11,0. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen kuolleet-tilastosta. ”Vastasyntyneen elinajanodote on kasvanut nyt kaksi vuotta peräkkäin. Normaali ...
JS digi papru24

Lappajärven kunnanhallitus käytti otto-oikeuttaan tuulivoimakaava-asiassa 

LAPPAJÄRVEN kunnanhallituksen puheenjohtaja Ville Ala-aho ilmoitti jo 10. huhtikuuta, että kunnanhallitus käyttää otto-oikeuttaan teknisen valiokunnan 8. huhtikuuta pykälässä 19 olleeseen asiaan koskien Iso-Saapasnevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa. Tekninen valiokunta päätti Sari Karlströmin esityksestä, että tekninen valiokunta toimii varovaisuusperiaatteen mukaan eikä hyväksy tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaehdotuksen asiakirjoja ja niihin liittyviä vastineita, ja lopettaa kaavavalmistelun ja kumoaa alueelle asetetun rakennuskiellon.    Käytettyään otto-oikeuttaan kunnanhallituksen päätösehdotus 28. huhtikuuta pidetyssä kokouksessa oli, että se hyväksyy ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset kaavanlaatijan vastineessaan esittämillä tavoilla ja hyväksyy Iso Saapasnevan osayleiskaavan ja esittää sitä edelleen hyväksyttäväksi Lappajärven kunnanvaltuustolle. Asian käsittelyn yhteydessä Jari Hernesniemi, Jari Ollila ja Petri Kuoppala ilmoittivat olevansa esteellisiä ...
,
Viikon 18 digilehti ilmestyy jo tänään kello 16 mennessä! Lehti on vapaasti kaikkien luettavissa.

Viikon 18 isojako on muhkea lukupaketti

Alla muutamia otteita uutisista: Vuoden eteläpohjalainen kylä Vimpelissä osaa hankkeistamisen  Eteläpohjalaiset Kylät ry on valinnut Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti-Viitaniemi-alueen Etelä-Pohjanmaan vuoden kyläksi 2025. Kyläseuran johtokunnasta kävi seitsemän henkilön delegaatio, eli puheenjohtaja Hannu Särkinen, varapuheenjohtaja Anne Ilomäki, sihteeri Heikki Salmela, jäsenet Samuli Metsäpelto, Raili Tamminen, Reijo Tamminen ja Eero Pokela Kurikan Närvijoella vastaanottamassa Eteläpohjalaiset Kylät ry:n luovuttaman Vuoden eteläpohjalainen kylä -tittelin ja 5 000 euron palkinnon. Petterinmäeltä halutaan Kauhavalle  Vuoden aikana Vöyrin noin sadan asukkaan Petterinmäeltä tehtiin kolme osakuntaliitoshakemusta Kauhavalle. Ne ovat nyt valtiovarainministeriön käsittelyssä.  Kauhavan puolueet sopuun paikkajaosta – Evijärvellä tyrmistystä Perussuomalaisten ulosjäämisestä  Kauhavan kaupunginvaltuustossa edustettuna olevat puolueet Keskusta, Kokoomus, Kristillisdemokraatit (KD), Perussuomalaiset ja SDP ovat sopineet valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajapaikkojen jaosta. Evijärvellä ...
Sääsuojan alla odottavan rakennuskohteen toivotaan käynnistyvän kesäkuussa.

Tulipalon tuhoamia palveluita kaivataan Kortesjärvellä 

MARRASKUUSSA 2024 Kortesjärven keskustassa sijaitsevassa liikekiinteistössä riehunut tulipalo tuhosi kahden eri yrittäjän toiminnan toistaiseksi. Palossa käyttökelvottomaksi tuhoutuneet Pedro`s Kebab Pizzerian ja Pub Sivuluisun toimitilat odottavat saneerausta ja palvelujen palauttamista ennalleen.   Pitäjän palvelutarjontaan huomattavan aukon tehnyt tuhoisa tulipalo on heijastunut pitäjän asukkaiden keskusteluissa, mutta ennen muuta palveluiden palautumisen odotuksissa. Arvioita aikatauluista tilanteen ennalleen saattamiseksi kaavaillaan ja kaivataan. Valitettavasti tarkkarajaista tietoa ei ole tarjolla.  Yksi kiinteistön neljäsosan omistaja ja Sivuluisun toiminnan yksi neljästä omistajista, Jussi Tuomaala, on pahoillaan rakennushankkeen hitaasti etenevästä aikataulusta.   –Rakennussuunnitelmat ovat meneillään ja tilanteen suhteen ollaan koko ajan aktiivisia. Valitettavasti prosessi on hidas ja nyt on oltava pitkäjänteinen.   Tuomaala ...
,
Aleksei Lemetti (edessä vas.), Kolos Szabó ja Emmi Seppälä kisasivat menestyksekkäästi Boreal hanmoodon SM-kisoissa Alavudella. Kuva:

Viikon 18 Lyhyet: SM-mitaleita Boreal hanmoodosta

BOREAL HANMOODON SM-kisat käytiin lauantaina Alavudella. Boreal Hanmoodo Alajärven saalis kisoista oli kuusi mitalia. Otteluissa Aleksei Lemetti voitti poikien C-sarjan kultaa, Kolos Szabò poikien B-sarjan hopeaa ja Emmi Seppälä naisten alle 70-kiloisten sarjan neljännen perättäisen suomenmestaruuden. Nunchaku-ottelussa Szabò voitti B-sarjan alle 155 cm kultaa, Lemetti B-sarjan alle 160 cm hopeaa ja Seppälä A-sarjan alle 170 cm pronssia. Yli-Kesäniemestä Pohjanmaan leijona LIONS CLUB LEHTIMÄEN Juha Yli-Kesäniemi nimitettiin Lionsien piirin vuosikokouksessa Lapualla Pohjanmaan leijonaksi 2025. Valintaperusteissa Pohjanmaan Leijonasta sanotaan: ”Hän tekee hiljaista ja pyyteetöntä palvelutyötä oman klubinsa ja ympäristönsä hyväksi lionsperiaatteita noudattaen. Hänellä on takanaan jo pitempi lionsura, on aina ollut siellä, ...
,
Evijärvellä Perussuomalaisten on uutisoitu joutuneen kokonaan sivuun paikkaneuvotteluista

Kauhavan puolueet sopuun paikkajaosta – Evijärvellä tyrmistystä Perussuomalaisten ulosjäämisestä 

KAUHAVAN kaupunginvaltuustossa edustettuna olevat puolueet Keskusta, Kokoomus, Kristillisdemokraatit (KD), Perussuomalaiset ja SDP ovat sopineet valtuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien puheenjohtajapaikkojen jaosta.  Sopimuksen mukaan Kauhavan kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus menee Keskustalle. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii jatkossa Kokoomuksen edustaja. Valtuuston 1. varapuheenjohtaja tulee Kokoomuksesta ja 2. varapuheenjohtaja Keskustasta. Valtuuston 3. varapuheenjohtajuus jaetaan Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten kesken: KD hoitaa tehtävää vuosina 2025–2027 ja Perussuomalaiset vuosina 2027–2029.  Kaupunginhallituksen 1. ja 2. varapuheenjohtajuudet sijoittuvat Keskustalle. Lautakuntien puheenjohtajuudet jakautuvat siten, että Keskusta saa kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä teknisen ja ympäristölautakunnan johdon. Kokoomus puolestaan johtaa elämänlaatulautakuntaa ja tarkastuslautakuntaa.  Puolueet jatkavat hyvässä yhteistyössä neuvotteluja muiden toimielinten paikkajaosta.  Evijärvellä kuohuntaa Perussuomalaisten syrjäyttämisestä  Evijärvellä ...
,
Alajärven valtuusto käsitteli huhtikuun kokouksessaan muun muassa kaupunkilaisten hyvinvointia.

Lapsiperheköyhyys ja huumeiden käyttö puhututtivat Alajärven valtuustossa 

Alajärven kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 28. huhtikuuta laajan hyvinvointikertomuksen. Se on syksyllä tehtävän hyvinvointisuunnitelman pohjana. Aihetta valtuustolle esitellyt elinvoimajohtaja Jaakko Aninko nosti esille muun muassa väestönkehityksen ja huoltosuhteen, lapsiperheköyhyyden, yrittäjämyönteisyyden sekä vilkkaan seuratoiminnan.  Raimo Vistbacka (kok.) toivoi, että hyvinvointisuunnitelmaan tehtäisiin katsaus huumausainekysymykseen, jotta tuleva valtuusto voisi toimia asiassa ennen kuin se räjähtää käsiin. Jenni Kuisti (vihr.) toivoi lapsiperheköyhyyteen vaikuttavia uusia keinoja.    Koulunuorisotyölle haetaan hankerahaa ensi lukuvuodelle Koulunuorisotyölle myönnettiin 15 000 euron lisämääräraha. Talousarviossa ensi lukuvuodelle ei varattu rahoitusta koulunuorisotyön jatkamiseksi, koska sen hetkisen tiedon mukaan hankerahaa ei olisi tullut enää haettavaksi aluehallintovirastolta. Laskennallinen palkkakulu koulunuorisotyöntekijälle on 35 508,02 euroa lukuvuodelle. Lisämäärärahan käyttöönotto ...
,
Opintielle tulevista digitaalisen nopeusvalvontataulun ja rajoitusliikennemerkin asentamisen aikatauluista esitettiin kysymys. Tekninen johtaja Jarno Pulkkinen sanoi, että merkit on tarkoitus asentaa toukokuun loppuun mennessä.

Nuorisovaltuusto teki valtuustoaloitteen nuorisotilojen aukioloaikojen pidentämisestä 

VIMPELIN kunnanvaltuustolle jätettiin valtuuston kokouksessa 28. huhtikuuta kaksi valtuustoaloitetta.  Jukka-Pekka Uusitupa (PS) jätti kokouksessa valtuustoaloitteen liittyen kunnan luottamushenkilöiden etäkokouskäyntänteisiin.  –Ehdotan, että käytänne otetaan kriittiseen tarkasteluun. Ehdottaisin, että mikäli itse ei pääse kokoukseen, käytetään etäkokouksen sijaan varajäsentä.  Uusituvan aloitteessa ehdotettiin myös, että kokouksessa jaettava oheismateriaali, kuten esimerkiksi urakkatarjoukset, olisi oltava lautakuntien nähtävissä vähintään puoli tuntia ennen kokouksen alkua.  Valtuuston listalla ollut aikaisempi valtuustoaloite kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden etätyöohjeistuksen päivittämisestä todettiin vielä keskeneräiseksi.  Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli sanoi, että käytänteitä on hyvä tarkastaa, mutta etätyön on kuitenkin nähty tuovan tarvittavaa joustavuutta ja joskus myös tarvittavaa työrauhaa. Teija Uitto-Kohonen (Kok) sanoi puheenvuorossaan, että hybridityönteko ...
,
Cheyenne Järvinen (vasemmalla) luovutti kylälle kunniakirjan. Sen ottivat vastaan Julia Leppälä, Kirsi Niemenaho ja Maria Leppälä. Julia on uudehkoja soinilaisia, kotoisin Pohjois-Karjalan Rääkkylästä. Hän on myös nuorimman laasalalaisen, kohta 5 kk täyttävän Oliverin äiti.

Soinilaiset innostuivat ”kökkäkävelyyn” 

SOINISSA käynnistyi 1. maaliskuuta kokonaan Leader Kuudestaan -rahoitteinen Luonnostaan liikkeelle -hanke. Hankekoordinaattorina toimii liikunnanohjaaja (AMK) Cheyenne Järvinen. Tavoitteisiin kuuluu soinilaisten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen muun muassa arkiliikuntaa ja yhteisöllisyyttä vahvistamalla. Hanke otettiin innolla vastaan Soinissa.   Maria Leppälä vei Cheyenne Järviselle idean kökkäkävelyn järjestämisestä.   –Idea syntyi kyläyhdistysten johtokuntien yhteiskokouksessa maaliskuun lopulla, minä vain potkaisin sen sovitusti eteenpäin, Maria Leppälä tiivistää.   –Liikuntatapahtumaan haluttiin yhdistää tienvarsien siivoaminen talven jäljiltä luontoon kuulumattomista roskista. Idea innosti, Cheyenne Järvinen toteaa.  –Siinä toteutuvat hyvin hankkeen tavoitteet, eli edistää niin fyysistä kuin psyykkistäkin hyvinvointia ja samalla lisätä yhteisöllisyyden kokemusta ja sitä kautta kylien elinvoimaisuutta. Tapahtuma polkaistiin käyntiin nopeasti. ...
, ,
Alueelliset kehitysnäkymät on ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys maakuntien ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä.

Etelä-Pohjanmaalla epävarmat ja sumuiset näkymät

Alueelliset kehitysnäkymät on julkaistu. Useilla alueilla talouden elpyminen on alkanut, mutta Yhdysvaltojen asettamat tullit ja niiden aiheuttamat vastatoimet ovat vieneet maailmankaupan sekasortoiseen tilaan, jossa tulevaisuuden ennakointi on erittäin vaikeaa. Epävarmuutta lisää myös Venäjän käymä sota Ukrainassa. Etelä-Pohjanmaalla epävarmuus ja sumuisuus luonnehtivat maakunnan suhdanneodotuksia. Usko käänteeseen on kuitenkin hiljalleen vahvistumassa, vaikka geopoliittinen tilanne ja protektionistiset politiikkatoimet ovat tuottaneet uudenlaista hämmennystä. Toimintaympäristön muutokset aiheuttavat epävarmuutta Maakunnan pk-yritysten suhdanneodotukset ovat olleet jo pitkään maan keskimääräistä heikompia. Helmikuussa julkaistussa pk-yritysbarometrissa lähitulevaisuuden näkymiä arvioitiin varovaisesti. Negatiivisin odotusarvo oli tulosten mukaan investointien arvoa koskevissa arvioissa. Arviot tulevasta olivat kuitenkin piirun verran aiempaa myönteisimpiä, joka ilmeni erityisesti ...
Kuvassa Lions Club Lappajärven edustaja Joni Rannila (vas.), Tarja Nyyssönen, Päivi Ollila ja Jani Heikkilä.

Jäidenlähtö jännittää joka kevät – tänä vuonna päivä oli 12. huhtikuuta 

LAPPAJÄRVELLÄ on pidetty kirjanpitoa jäidenlähdöstä vuodesta 1918 alkaen, eli koko Suomen itsenäisyyden ajan. Tarkkailualue on länsirannalla Karvala-Kärnänsaari-Selkäsaari-Lehtiniemi rajoittama alue. Kirjanpidon on aloittanut Karvalassa asunut Eemeli Karvala ja sitä jatkoi hänen poikansa Matti Karvala. Perinnettä jatkaa nykyään, niin ikään karvalalainen, Mikko Puro. Vain sotavuosina 1942 ja 1944 merkinnät ovat jääneet tekemättä.  Tänä vuonna jäät lähtivät 12. huhtikuuta, mikä oli koko tarkkailujakson aikaisin ajankohta. Myöhäisin jäidenlähtö on puolestaan kirjattu vuonna 1985, 30. toukokuuta. Keskimäärin jäät lähtevät toukokuun alussa, vaihteluvälin ollessa viikko ennen tai viikko jälkeen.  Kevään tulo ja jäiden lähtö on monelle harrastukselle taitekohta. Hiihtäminen, pilkkiminen, jäällä ajeleminen niin kelkoilla kuin autoilla ...
Perinneruuat maistuivat Evijärven Sopulassa sunnuntaina.

Pitopöydässä porinaa perinneruokien äärellä  

SOPULAN pitopöytään kertyi sunnuntaina kaikkiaan satakunta ruokailijaa. Kotimaiset perinneruuat maistuivat ja synnyttivät vilkasta keskustelun porinaa.  –Leipä on pyhä sana, aloitti Vieno Maria Mäkelä tervetulotoivotuksensa.  –Ei ole yksin meidän käsissä, mitä satoa milloinkin saadaan. Maaseudulla on perinteisesti opittu pärjäämään sillä, mitä on itse saatu kasvatettua, kerättyä ja kalastettua. Metsä ja järvi ovat aarreaittoja jokaiselle.  Aina ei ruokaa ollut. Tästä ajasta kertoi Riitta Kuusi, joka oli myös tuonut pettuleipää maistiaisiksi. Musiikkia päivään tarjosivat hänen lisäkseen Martta Ahonen ja Satu Lumiaho.  Kaikki kotimaista  Perinneruokapäivässä olivat kaikki raaka-aineet kotimaisia – vain rusinat olivat tuontitavaraa. Tapahtuman tarkoituksena olikin kiinnittää huomiota kotona valmistettavaan ruokaan ja aineksiin, ...
Matti Etelämäki (edessä) ja Aimo Järvelä kisan jälkeen Evijärven kuntokeskuksessa. Kuva Aimo Järvelältä.

Järvelä ja Etelämäki soutivat palkintosijoille puolimaratonilla 

TÄMÄN kauden viimeinen sisäsoutukilpailu soudettiin 26. huhtikuuta Tuusulan Krapissa järjestetyssä ergomaraton/puolimaraton-hybridikisassa. Kisaan osallistui yhteensä 97 soutajaa, joko paikan päällä tai virtuaalisesti.  Järviseudun alueelta kilpailuun osallistuivat Evijärven kuntokeskuksesta LaVen Matti Etelämäki ja Evijärven Urheilijoiden Aimo Järvelä. Etelämäki souti puolimaratonin eli 21 097 metriä ja sijoittui 70-vuotiaiden avoimessa sarjassa hienosti kolmanneksi. Aimo Järvelä puolestaan nappasi 80-vuotiaiden kevytsarjassa voiton.  Aimo Järvelä kertoo, että sekä hänelle että Matille suuri esikuva, huippusoutaja Joel Naukkarinen, souti kisoissa peräti kaksi maratonia – eli yhteensä 84 390 metriä.  –Kova äijä, ei muuta voi sanoa, Järvelä toteaa.  Järvelä kertoo lukeneensa Evijärven urheilutalolle tulleesta lehdestä Naukkarisen haastattelun, jossa soutuharrastuksen hyötyjä ...
,
Mielenterveys 1536x1536

Lasten ja nuorten terapiatakuu astuu voimaan 1.5.2025

LAKI lasten ja nuorten terapiatakuusta astuu voimaan 1.5.2025. Se tarkoittaa sitä, että lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten pitää päästä takuun piiriin kuuluviin tuki- ja hoitomuotoihin kuukauden kuluessa tarpeen toteamisesta. Terapiatakuun piirissä olevat tuki- ja hoitomuodot soveltuvat mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn sekä lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoitoon. Tuki- ja hoitomenetelmiä ovat mm.  lasten käyttäytymishaasteisiin liittyvä vanhempainvalmennus Ihmeelliset vuodet, nuorten masennuksen hoitoon kohdennettu interpersoonallinen ohjaus sekä lasten ahdistuneisuuden hoitomenetelmä Cool-Kids. Takuun piiriin kuuluu lisäksi lääkärin lähetteellä lyhytpsykoterapiat. Ohjaus palveluihin pohjautuu aina ammattilaisen tekemään kartoitukseen ja arviointiin. Takuun piiriin kuuluvia palveluita ei käytetä silloin, jos jokin muu hoito- tai tukimuoto soveltuu paremmin lapsen, nuoren ...
Kututurojen paikkaoja selvitellään. Kuvassa Marko Paloniemi, Ari Kujala ja Aapo Viinamäki.

Lappajärven kuhakantaa pelastetaan uudella innovaatiolla – Tämä voi olla ratkaisu monille muillekin järville 

LAPPAJÄRVELLÄ on viime vuosina huolestuttu kuhakannan hiipumisesta.  Ammatikseen ja aktiivisesti kalastavat huomasivat jo neljä vuotta sitten, että kuhia on vähemmän, ja saaliista puuttuu kokonaisia vuosikuntia. Nyt järven osakaskunnat ovat ryhtyneet toimeen luonnollisen kudun tukemiseksi – ja kehittäneet menetelmän, joka saattaa mullistaa kuhien suojelun Suomessa.  Rysät kertovat karun tarinan  Tihein silmin kalastavat rysät paljastivat, että kuhia ei enää pyydystäessä tule verkkoihin niin kuin ennen. Osakaskunnat alkoivat etsiä ratkaisuja ja ehdottivat verkkojen silmäkoiden kasvattamista sekä rauhoitusalueiden lisäämistä. Lisäksi järveen on istutettu tuhansia kuhapoikasia, mutta tiedetään, että vain murto-osa niistä selviää aikuisiksi.  Kuusennäreet eivät kelpaa – keksittiin parempi ratkaisu  Aluksi suunnitelmissa oli perustaa ...
,
Edellinen 1…227228229230231…1 037 Seuraava
1…227228229230231…1 037
Uutisarkistoon