Vaihda salasana Kirjaudu

Uutiset

Maakunnan alhaisimmat työttömien työnhakijoiden osuudet olivat Kuortaneella (5,3 %), Evijärvellä (5,8 %), Vimpelissä (6,6 %) ja Lappajärvellä (7,0 %).

Etelä-Pohjanmaalla heinäkuun lopussa 7441 työtöntä työnhakijaa

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Etelä-Pohjanmaan alueella 8,7 prosenttia, joka oli Manner-Suomen alhaisin. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,5 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi Etelä-Pohjanmaalla vuoden takaisesta vertailuajankohdasta 792 henkilöllä eli 11,9 prosentilla. Edellisestä kuukaudesta työttömien työnhakijoiden määrä nousi 325 henkilöllä. Koko maassa työttömien työnhakijoiden määrä nousi vuoden takaisesta 10,8 prosentilla. Lähes kaikissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Etelä-Pohjanmaan kunnista työttömien työnhakijoiden määrä nousi suhteellisesti eniten vuoden takaisesta Karijoella (31 %), Ähtärissä (25 %), Isojoella (22 %) ja Evijärvellä (21 %). Laskua oli Teuvalla (-9 %). Lomautettujen lukumäärä oli heinäkuun lopussa 616, ...
SeinKS

Kuusiolinna Terveyden ikäihmisten palvelut, vammaispalvelut sekä työikäisten sosiaalipalvelut siirtyvät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle

Kuusiolinna Terveyden tuottamat palvelut siirtyvät vaiheittain Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. 1. syyskuuta 2025 siirtyvät ikäihmisten palvelut, vammaisten palvelut sekä työikäisten sosiaalipalvelut. Siirtyviin palveluihin lukeutuvat kotihoito ja kotona asumista tukevat palvelut, yhteisöllinen asuminen, ympärivuorokautinen asumispalvelu, kuntouttava lyhytaikaisasuminen, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköt, työtoiminta sekä kotiin annettavan tuen palvelut. Siirtyvien palveluiden piirissä on yli tuhat asiakasta, joita hyvinvointialue on tiedottanut muutoksesta jo kesäkuussa. Muutos ei edellytä asiakkailta toimenpiteitä. Tuttu henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle palveluiden mukana. Työntekijöiden ja yksiköiden puhelinnumerot pysyvät ennallaan, mutta sähköpostiosoitteet ovat 1.9. alkaen @hyvaep.fi -loppuisia. Eteläpohjalaisilla on mahdollisuus saada internetin kautta helposti neuvontaa ikäihmisten, aikuissosiaalityön ja vammaisten palveluihin liittyen. Hyvinvointialueen OmaEP digipalvelun chat-keskusteluissa ...
Kuvan oikeassa etulaidassa puheenjohtaja, korkeakouluneuvos Tapio Varmola ja vasemmassa etulaidassa neuvosseuran hallituksen sihteeri, opetusneuvos Mika Kamunen.

Pohjalaisten Neuvosseura kokousti Uittomieskämpällä 

Pohjalaisia neuvoksia kokoontui perjantaina 22. elokuuta Evijärven Uittomieskämpälle. Neuvosseuran puheenjohtaja, korkeakouluneuvos Tapio Varmola toivotti neuvokset tervetulleeksi, jonka jälkeen kokoonnuttiin yhteiskuvaan kämpän länsiseinustalle.   Ennen Varmolaa, neuvosseuran puheenjohtajana oli toiminut edesmennyt kunnallisneuvos Esko Ahonen Evijärveltä. Seura sytytti kynttilän Ahosen muistolle kokoontumisen aikana.   Pohjalaisten Neuvosseura on perustettu Seinäjoella 12.12.1990. Tuossa perustavassa kokouksessa oli läsnä 64 neuvosta ja paikkana oli Hotelli Lakeus Seinäjoella. Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi talousneuvos Pentti Toivola Seinäjoelta.  Lue myös:
Evi (59)

Evijärven kunnanhallitus valitsi edustajia

18. elokuuta kokoontunut Evijärven kunnanhallitus valitsi edustajia sekä kunnan toimielimiin että yhteisöihin, joihin se kuuluu. Järvilakeuden Kansalaisopiston Kannatusyhdistykseen vuosille 2025–2029 valittiin kolme edustajaa (varaedustajat suluissa) Tarja Jokela (Daniel Uusitalo), Maritta Hanhikoski (Karoliina Lassila) ja Asko Latukka (Saija-Liisa Niemi).Ab Ekorosk Oy:n yhtiökokouksissa kuntaa edustaa kunnanjohtaja, varalla hallintojohtaja. Kunnanjohtaja toimii myös Järvinet Oy:n yhtiökokousedustajana. Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistyksen kokousedustaja on Ann-Helen Mäkelä, varalla Mari Takamaa. Ähtävänjoen neuvottelukunnassa sekä Ähtävänjoen säännöstelytoimikunnassa kuntaa edustaa Kari Laukkonen, varalla Ari Siltanen, Ähtävänjokirahaston johtoryhmässä Ari Siltanen, varalla Kari Laukkonen, samoin Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vuosikokouksissa. Aisapari ry:n vuosikokousedustaja on Sanna Kivimäki, varalla Mari Takamaa. Oy Pohjanmaan Biokaasu-Österbottens Biogas Ab:n ...
, ,
Kuvan autosta se kaikki alkoi! Auto päätyi Marjalle aikoinaan poikkeuksellista reittiä pitkin, se nimittäin oli palkintovoitto Yves Rocherin arvonnasta. Taina Kangas on 42-vuotiaan auton toinen omistaja. Auton edessä Kiito Torkko (vas.) Kiito Anttila, Marja Anttila ja Taina Kangas. 

Autokaupoista ystävyyteen ja harvinaisen nimen jakamiseen 

Elämä voi kuljettaa ihmisiä yhteen monin tavoin – ja joskus onnekkaiden sattumusten kudelmissa suurinta osaa voi näytellä pieni punainen Peugeot. Näin kävi lappajärveläisen Taina Kankaan ja helsinkiläisen Marja Anttilan autokaupoissa, joka olikin vasta alku yhteisille kokemuksille.  Kaupankäynnissä mukana oli myös Marjan puoliso Kiito Anttila. Nimi herätti heti Tainan ja hänen miehensä Martti Torkon huomion.  –Mietimme, että onpa erikoinen ja samalla mukava nimi. Ajattelimme jo silloin, että jos joskus saamme pojan, haluaisimme antaa hänelle nimeksi Kiito, Kangas kertoo.  Kun pariskunnan esikoispoika syntyi viisi vuotta sitten, he päättivät toteuttaa ajatuksensa. Ennen nimeämistä he kuitenkin soittivat Anttiloille ja kysyivät luvan.  –Totta kai se ...
,
Js mobyleis

Tule mukaan tekemään Kortesjärven Joulua 

Kortesjärven Joulu -lehdestä kootaan taas mukavaa lukupaketti kiinnostavista aiheista; juttuja tämän päivän mielenkiintoisista tapahtumista sekä mukavia muistoja menneiltä vuosilta.   Kylätapahtumat, luokkakokoukset, kesätapahtumat yhtä hyvin kuin kiihkeät jalkapallo-ottelun kamppailut tai muuttuva elinympäristömme, henkilöhistoriat tai sukujen vaiheet ovat mukavaa luettavaa joululehdestä.   Kortesjärven Joulu-lehden kustantaja on Kortesjärven Järvi-Veikot ry eli joululehti tukee osaltaan nuorten liikuntaharrastuksia. Lehti ilmestyy marraskuun lopussa.   Aineistoa voi toimittaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Samaan osoitteeseen voi jättää myös joululehden tilauksia. Lehden tekijät toivovat, että aineistot lähetettäisiin 30. syyskuuta mennessä. Lisätietoja Jouni Mattilalta tai Marita Mattilalta.  Marita Mattila  
Elmeri Anttila löi ottelussa 2+5, mutta se riittänyt voittoon. Kuva: Ville Vuorinen.

Vedolle avaustappio pudotuspeleissä

Kempeleen Kiri kaatoi Vimpelin Vedon supervuoron jälkeen 1–2 (9–10, 9–1, 0–1) yleisöönmenevässä puolivälieräottelussa Saarikentällä. Veto johtaa ottelusarjaa 2–1 ja seuraava ottelu pelataan tiistaina Kempeleen Sarkkirannassa. Ottelun avausjakso oli kesän värikkäintä pesäpalloa. Veto teki avausvuorossa kolme juoksua, joista kaksi tuli Aleksi Lassilan läpilyönnillä. Kempele kuittasi tasoittavallaan takoen peräti kuusi juoksua. Alkutahdit iski Tuomas Jussila, joka yllätti Vedon takakentän 1+2 arvoisesti. Ottelu eteni KeKin komennossa ja vieraat johtivat kolmen vuoron jälkeen 4–8. Veto nousi ottelussa uudelleen johtoon 9–8, kun joukkue moukaroi upeilla lyönneillä viisi juoksua. Jakson ratkaisu nähtiin viimeisessä vuorossa, jossa Ossi Meriläinen tempaisi kakkosluukusta läpi ja jakso päättyi 9–10 KeKin voittoon. ...
 Nostalginen musiikkimatka vie kuulijan suoraan 70-luvulle. Kuva: Tiina Silvonen. 

Luoma-ahon kylätalolla Alajärvellä sukelletaan 70-luvun tunnelmiin  

”BENSAA SUONISSA” -työryhmä esittää Luoma-ahon kylätalolla sunnuntaina 14. syyskuuta 70-luvun tunnetuimpia lauluja, kuten Paratiisi, Bensaa suonissa, Marilyn, Jos vielä oot vapaa… Myös puvustus on suoraan 70-luvulta. Yleisö pääsee mukaan muutaman tietokilpailukysymyksen kautta, eikä mikään estä laulamasta tuttujen kappaleiden tahdissa.   Mukana ovat Tarja Kultavuori, Heikki Lehisalo, Harri Kuhmonen ja Mikko Silvonen.   Käsikirjoituksen on tehnyt Tarja Kultavuori ja musiikin taustat Harri Kuhmonen.   
Harri Jokiranta innostuu vapaa-ajalla jazzista ja valokuvaamisesta, ja myös hyvinvointialueen aluevaltuusto työllistää. Kuva Jokirannan albumista.

Harri Jokiranta on tehnyt monipuolisen ja näyttävän uran 

Harri Jokiranta oli Lappajärvellä kouluvuosinaan aktiivinen nuori, joka päätyi kouluneuvostoon ja oli mukana järjestämässä muille nuorille toimintaa Karvalan nuorisoseuralla. Tämän hän arvelee johtaneen nuorisotyöntekijän opintoihin ja sitä kautta sosiaali- ja terveydenhuollon pitkälle työuralle.   Tampereen ja Lapin yliopistolla Jokiranta on sekä opiskellut että työskennellyt. Väitöskirjansa hän teki Tampereelle otsikolla Se on miehen elämää – Maaseudulla asuvia miehiä elämäänsä kertomassa.  Sosiaalialan töiden ja yliopistouran jatkoksi tuli Seinäjoen apulaiskaupunginjohtajan työ vuosina 2005–2018. Kymmenkunta vuotta ennen eläköitymistä Jokiranta on työskennellyt sote-uudistuksen parissa.  Sotea on kovin arvosteltu. Miten näet sen onnistuneen?   –Olosuhteisiin nähden tyydyttävästi. Haasteena oli myös se, että samanaikaisesti suuren kansallisen uudistuksen kanssa käynnistyivät ...
, ,
Keijo keskinen

Ilkivaltaa ja väistötiloja – joko luit nämä viikon 34 tärkeimmät uutiset?

Lue myös nämä
,
Maria Lindholm toimii kilpailun tiedottajana. 

Kansallinen Ateno-Sprint tuo suunnistajat Evijärvelle 

Evijärvellä suunnistetaan keskiviikkona 3. syyskuuta, kun Kortesjärven Järvi-Veikkojen suunnistusjaosto järjestää kansallisen Ateno-Sprintin. Vauhdikas sprinttisuunnistus tuo kilpailijat kirkonkylän kaduille ja puistoihin.  Sprinttisuunnistus eroaa maastossa käytävästä suunnistuksesta siinä, että radat ovat lyhyempiä ja kartan mittakaava tarkempi. Evijärvellä matkat vaihtelevat 1,5–3,5 kilometriin, nopeimmat kiertävät radan noin vartissa. Kilpailukeskus sijaitsee meijerin pihassa, josta suunnistajat siirtyvät keskustan alueelle. Reitit kulkevat asfaltilla, hiekkateillä ja puistomaisemassa.  Kilpasarjoja on laajasti miehille, naisille ja lapsille. Evijärveläisillä kuntosuunnistajilla on maksuton mahdollisuus osallistua. Käytössä olevan Emit-leimauslaitteen voi vuokrata paikan päältä.  Pysäköinti on järjestetty Kauppatien varteen. Kilpailupaikalla on mehu ja pullatarjoilu sekä Suunnistajan kauppa, josta saa ostaa lajin välineitä.  Kortesjärven Järvi-Veikkojen suunnistusjaosto ...
, ,
Kuvituskuva.

Jumala on rakkaus

”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh 3:16). Jumala on rakkaus (1 Joh 4:8,16). Koska Jumala on iankaikkinen Jumala, rakkaus ei koskaan häviä. Jos Jumala kieltäisi itsensä, myös rakkaus lakkaisi olemasta. Onneksi Hän on juuri sellainen kuin Hän aina on: rakastava taivaallinen Isä. Jumala on osoittanut rakkautensa meitä kohtaan antamalla oman Poikansa uhriksi meidän syntiemme edestä. Koska me emme voineet pelastaa eli sovittaa itseämme, Jumala suoritti sen oman Poikansa ristin kuoleman kautta. Ylösnousemus vahvisti, että Isä on hyväksynyt Poikansa uhrin. Samalla kuolema oli kohdannut voittajansa. ...
Olena Shcherban Borssikeitto saviruukussa -festivaaleilla.

Borssikeitto saviruukussa: juhla, joka lämmittää sielua 

Ukrainan rakkaan Poltavani alueen maalauksellisten kukkuloiden keskellä, pienessä Opishnian kylässä, järjestetään vuosittain erityinen juhla – kulinaarinen ja etnografinen festivaali nimeltä ”Borssikeitto saviruukussa” (ukr Borščyk u hlynianomu horshchyku). Tämä tapahtuma yhdistää ukrainalaiset perinteet, perheen reseptit ja rakkauden aitoon kotiruokaan.  Festivaalin perusti etnologi, sen vakituinen juontaja ja inspiraation lähde Olena Shcherban vuonna 2014. Siitä lähtien siitä on tullut kesäinen perinne perheelleni – juhla, johon haluamme palata yhä uudelleen. Valitettavasti en ole kolmena viime vuotena voinut osallistua, vaikka festivaali järjestettiin jälleen viime viikolla.  Tapahtumapaikkana toimii Olena Shcherbanin kotimuseo ”Ljalyna svitlytsja”*, jossa kaikki huokuu historiaa, arkea, kirjontaa ja keramiikkaa. Festivaalin ideana ei ole vain ...
,
Liikenneympyrästä poistuttaessa on näytettävä suuntamerkkiä. Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva.

Vilkun käyttö liikenneympyrässä on edelleenkin haastavaa

Liikenneturvan seurantojen mukaan jopa neljännes jättää käyttämättä vilkkua poistuessaan liikenneympyrästä. Tilanne on pysynyt samanlaisena useita vuosia. Suuntamerkkiä on näytettävä käännyttäessä, vaihdettaessa kaistaa tai poistuttaessa liikenneympyrästä. Liikenneturva tarkkailee* vuosittain autoilevien suuntamerkin käyttöä risteyksissä ja liikenneympyröissä. Risteysalueilla vilkkua käytetään hieman paremmin kuin liikenneympyrässä, mutta parannettavaa on kummassakin. Vuoden 2025 seurannoissa kuljettajista 84 prosenttia käytti vilkkua risteyksessä ja vain 74 prosenttia liikenneympyrässä. Peräti joka neljäs kuljettaja jättää siis vilkuttamatta liikenneympyrästä poistuessaan. Vilkun käytöllä viestitään muille liikkujille Vilkkua käyttämällä muut tielläliikkujat voivat ennakoida toistensa liikkumista, oli kyse kaistanvaihdosta tai kääntymisestä. ”Liikenneympyrästä poistuttaessa on näytettävä suuntamerkkiä. Tilanne on sama kuin muissakin liittymissä: aikeesta poistua kerrotaan ...
Dsc 0403 1536x1293

Alajärvi – yhteisön voima ja luonnon rauha 

Ennätyslämmin kesä on pikkuhiljaa takanapäin ja on aika kääntää katseet tulevaan syksyyn. Viime vuosina olemme panostaneet erityisesti elinvoiman vahvistamiseen Alajärvellä. Uusien yritysten saaminen Alajärvelle on ollut keskeisesti esillä, ja lisäksi olemme tukeneet paikallista yrittäjyyttä monin tavoin. Kaupungin rooli on olla mahdollistaja – luoda edellytyksiä kasvulle, innovaatioille ja työllisyydelle. Samalla olemme kehittäneet voimakkaasti erilaisia palveluita, jotka tukevat kaikenikäisten asukkaiden hyvinvointia.  Alajärven vahvuus on myös sen luonto. Pyhävuori, Lohijoki, Suokonmäki ja Valkealampi ovat esimerkkejä paikoista, joissa voi hengittää syvään ja löytää rauhan. Paikkakunnalla on myös vesistöjä runsaasti Etelä-Pohjanmaan mittapuulla.  Luonto ei ole vain virkistystä varten – se on osa identiteettiämme ja vetovoimatekijä, ...
,
Edellinen 1…176177178179180…1 036 Seuraava
1…176177178179180…1 036
Uutisarkistoon