Tilaa uutiskirje Tilaa lukuaikaa Osta irtonumero Kirjaudu

Kirjat

Raili Rönkkö kirjoitti luvun Erkki ja Amalia v 1907 Ameriikassa

Raili Rönkkö kirjoitti isovanhemmistaan amerikkalaiseen kirjaan 

Lappajärven Tarvolasta kotoisin oleva Raili Rönkkö, os. Murtomäki, kuuli lapsena usein tarinan isoisästään Erkki Timoharjusta, joka menehtyi kaivosonnettomuudessa USA:n Michiganissa ... Lue lisää
Irja Turja (vas.) ja Eila Pohjonen ystävystyivät, kun Turja halusi jatkoa Pohjosen kirjoittamalle kirjalle.

”Irja on minun muusani” – kirjallisuus yhdistää Eilaa ja Irjaa

Kirjallisuus toi yhteen alajärveläiset Eila Pohjosen ja Irja Turjan. Turja luki tyttärensä innostamana Pohjosen äidinäidistään ja äidistään kirjoittaman teoksen Juno ... Lue lisää
Kyläkirjan työryhmä avauskokouksessa 15.6.2024 Menkijärvellä Rantatuvan aitassa. Kuvassa Pentti Mäkelä (oik.), Aulis Hautamäki, joka oli alkuvaiheessa mukana, Jarmo Mäkelä, Heikki Rantatupa ja Matti Salmenkangas.

Kymmenillä tuhansilla suomalaisilla on juuret Menkijärvellä – kyläkirja valmistui vuosien suunnittelun jälkeen

Menkijärven kyläyhdistyksen perinteisen puurojuhlan yhteydessä 29. marraskuuta julkistetaan Menkijärven kyläkirja. –Kyläkirja on ollut kyläläisten haaveissa todella kauan, kertoo Menkijärvellä syntynyt ... Lue lisää
Christian Rönnbacka palkittiin vuoden kotimaisena dekkaristina kolmannen kerran. Kuva: Rönnbackalta.

Rönnbackan uudet kuviot: yhteinen kirja Immun kanssa ja ammuskelua YouTube-kanavalla

BookBeatin Vuoden kotimaiseksi dekkaristiksi valitsema evijärveläislähtöinen kirjailija Christian Rönnbacka vietti vauhdikkaan viikonlopun. –Juuri nyt on kirjamessut hoidettu ja pari päivää ... Lue lisää
Screenshot 2025 10 17 at 13 51 45 jussi halla aho elämäkerta – markku heikkilä

Median myllyttämä mies – Halla-ahon elämäkerta on avoin ja rehellinen

Yksi syksyn puhutuimmista elämäkertakirjoista lienee Markku Heikkilän kirjoittama Jussi Halla-aho – Elämäkerta. Toisin kuin 2020 julkaistussa Lauri Nurmen ”Jussi Halla-aho: ... Lue lisää
Kansi noorahautakangas v03.indd

Yrityselämän onnistujaksi tuskaisten vaiheiden kautta – huijarisyndroomasta kärsii moni suomalainen

Emme voi tietää, millaisia taakkoja kanssaeläjät mukanaan kuljettavat. Soinilaissyntyinen yrittäjä Noora Hautakangas (1984) kertoo hiljattain ilmestyneessä kirjassa Huijarisyndroomasta huolimatta, kuinka ... Lue lisää
Js kniivilä kalle 2025 tiekyltti

Kalle Kniivilä koki pommituksen tehdessään kirjaa Ukrainassa

Lappajärveläissukuisen Kalle Kniivilän uusin tietokirja ”Maa joka heräsi” kertoo ukrainalaisten ajatuksia sodasta. Kirja tuo ääneen tavalliset ukrainalaiset, opettajat, aktivistit, pakolaiset ... Lue lisää
200-sivuinen omakustanneteos Aulis Harju Aulis – Sotaorpo Vimpelistä kuvaa Aulis Harjun elämän vuosia ennen pappisvihkimystä; elämää pääosin Lakaniemessä, missä Harju syntyi ja minne hän äitinsä kanssa palasi isänsä menehdyttyä. Välissä äiti Ottilia oli miniänä Harjulla, jossa emännyyttä hoiti Ida, isän äiti. Onnellisen hämmentyneenä 20.5.1940 klo 18.15 äitini Ottilia Harju synnytti minun näköisen pojan Anna ja Janne Uusipaikan talon ovikammarissa. Itse äitini oli nähnyt päivänvalon samassa kammarissa 25 vuotta aikaisemmin. Isäni, Uuno, oli ”siellä jossakin” – sillä osoitteella sodan aikana posti kulki. Lähes kaikkien lakaniemeläisten sodasta selviytyminen oli melkoinen ihme. Vain pari meistä lapsista jäi orvoiksi. Pieni Harjun perhe muutti rajajääkäri-isän työn perässä Ylitorniolle kesällä 1945 ja palasi Uusipaikan tilalle Uunon menehdyttyä lokakuussa. Muistelmissaan Harju muistelee lapsuusaikoja ja maatalon töitä Uusipaikan tilalla; omavaraista elämää 1940- ja 1950-lukujen Lakaniemessä. Hoidetaan kotieläimiä, kalastellaan. Lähellä on sukua ja naapureita, ystäviä. Kylän koulupojat osallistuvat tervehenkiseen Ahertajat-kerhoon, jossa saa kerätä pisteitä Kirkossa käynti kaksi pistettä, pyhäkoulu kaksi pistettä, kerhossa mukana olo kaksi pistettä. Syksyn tai kevään pisteitä keränneet voittajat laskettiin, mutta palkintoja ei juuri jaettu. Nuori Aulis ehti moneen muuhunkin; hän hieroi lehmiä ähkyä estäen ja työskenteli tiilitehtaalla. Olin ylpeä, kun 14-vuotiaana sain polttaa Uusipaikan tiiliuunia yhden sunnuntain klo 6 aamulla iltaan kello 22 ihan yksin. Ketään aikuista ei saatu töihin ja äiti toi eväitä uunin polttajalle. Oli hyvin tärkeää, ettei uuni päässyt jäähtymään eikä palanut niin, että tiilet alkaisivat sulaa möykyiksi. Väliajat sain heittää tikkaa. Se oli upeaa. Koulunkäynnistä nuori Aulis nauttii myös. Lukuaineiden lisäksi liikunta oli mieluista. Talvisaikaan jumppa tapahtui juhlasalissa, ellei luistelemaan tai hiihtämään päästy. Koripallo oli tavallisinta. Kerran opettaja toi saliin nyrkkeilyhanskat. Sain kokeilla Markus Lakaniemen kanssa näitä ”rukkasia”. Aikaa oli kolme minuuttia. Leukaan ja alavatsaan ei saanut lyödä. Pohjois-Savon prikaati kutsui 1960. Sen jälkeen oli vuorossa alan ja uran valinta. Olin kiinnostunut vahvasti luonnontiedosta ja kävin keväällä Helsingissä testeissä tavoitellen paikkaa yliopistoon. Kuitenkin syksyllä kutsui teologinen tiedekunta. Helsingissä Harju tapasi tulevan vaimonsa Mirjan, joka oli kahvinkeittäjänä Fabiksella. Paikka oli suhteellisen lähellä Yliopistoa, jossa evankeliset nuoret viettivät luentojen välillä ja välillä iltaisinkin vapaa-aikaa. Kevättalvella 1966 Marja oli lähdössä Kristianinkadulle ja totesin, että voisin lähteä saattelemaan, kun on aikaa. Taisimme sitten sopia, että voisimme mennä Hesperian pesäpallokentälle katsomaan PuMu–Vimpeli-pesäpallo-ottelua. Vimpelin porukka oli tuttua. Pesäpallo oli Marjalle tuttua Jyväskylästä. Vasta jälkeenpäin sain tietää, että Marjan äiti oli ollut aktiivi pesäpalloilija. Nuoripari vihittiin 26. marraskuuta 1967 Helsingin tuomiokirkon itäisessä kappelissa. Vihkijänä oli pastori Reijo Arkkila ja uruissa diplomi urkuri Tapani Valsta. Hääpuhe liittyi tekstiin; ”Kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat”. Äidin ja hänen vanhempiensa vakaa uskonnollisuus olivat johdattamassa minut kirkon penkkiin. Toinen elämääni ja tulevaisuutta valmisteleva seikka oli sotavuosien tapahtumat ja omani isäni kuolema. Ennakkoon minulla ei ollut aavistustakaan näistä valmisteluista, joita minun kohdalleni tehtiin. Kirjassa on myös info-osuuksia, esimerkiksi pellavasta ja sen käsittelystä, Lappajärvestä kaloineen ja Lakaniemen historiasta, vaaran vuosista ja koulutuksen muutoksista. Lopuksi Harju riimittelee kaikista kylän asukkaista. Kivinen Eeli ja Milja Kivisen Eelillä hanurissa on Väinämöisen mahti, myllyjen jyskeessä käypi jo tahti, vaan ei tuopista koskaan lopu sahti Kivisen Pentti ja Auliskin soittaa, mutta eivät he silti voi isäänsä voittaa. Milja, vaimolla, usko oli selkeä ja syvä, minulle hän opetti harva se pyhä. Harju tekee kirjassaan tiliä elämästään. Pidämme syntymää ja elämäämme jokapäiväisenä tapahtumana. Sitähän ne eivät todellakaan ole. Täydellistä vastausta elämän tarkoituksesta ei kukaan ole pystynyt antamaan. Vielä paljon enemmän kysymyksiä ja samalla vastaamattomia asioita liittyy kuolemaan. Saksalaisen teologin Althausin ajatus on, että jokainen aalto joka päättyy kuolemaan, lyö iäisyyden rantaan. Täydellistä vastausta elämän tarkoitukseen ei kukaan pysty antamaan. Kirjaa saatavilla Vimpelissä Kukkasalonki Kastanjasta sekä suoraan kirjoittajalta.

Elämän eväät eivät olleet runsaat, mutta ne kantoivat pitkälle

200-sivuinen omakustanneteos, omaelämäkerta Aulis – Sotaorpo Vimpelistä kuvaa Aulis Harjun elämän vuosia ennen pappisvihkimystä; elämää pääosin Lakaniemessä, missä Harju syntyi ... Lue lisää
Varjo on merkki valosta -kirjan kannen kuvan on taiteillut Juha Vihriälän vaimo Päivi Vihriälä. Kirja tulee julkaisuviikolla myyntiin Kukkasalonki Kastanjaan Vimpelissä, jossa on myös mahdollisuus Juha Vihriälän syntymäpäivän muistamiseen.

Astian makua -blogin aforismit kirjaksi – ”Toivon kirjan välittävän lukijalleen erityisesti myötätuntoa” 

VIMPELILÄISESTÄ Juha Vihriälästä välittyy kiitollisuus. Takana on reilun puolen vuoden mittainen kirjaprojekti, jonka aikana hän on yhdessä työryhmänsä kanssa koonnut ... Lue lisää
Kirjoissa on suomalaisten ajatuksia itäafrikkalaisista, mutta mitä he ajattelevat meistä?

Miten he tulevat muistelemaan meitä järviseutulaisia? 

ULKOMAILTA Järviseudulle on tullut hoivatyöhön lukuisia ihmisiä, osa heistä Itä-Afrikasta. Millainen on maailma, mistä he tulevat? Päätin ottaa asiasta selvää ... Lue lisää
Nelimarkka-museon vuosina Eero Nelimarkasta tuli Maria Lampiselle läheinen, ”kuin sukulainen”. Nelimarkka-museon historia nousee Lampisen teoksessa esille perustajansa elämäntarinan ja arkistolähteiden kautta.

”Koko Eeron elämä on ollut museon historiaa” – Nelimarkka-museon historiateos valmistui

AJATUS Nelimarkka-museon historiikin kirjoittamisesta on ollut ilmoilla ainakin siitä saakka, kun Maria Lampinen aloitti työt museolla 1998. Lampinen itse kiinnostui ... Lue lisää
Haukka-vene satamassa. Kuva: Antti Tuurin albumi.

Antti Tuuri: Seuraava kirja vaimon muistolle

JÄRVISEUTULAISTEN suosikkikirjailija Antti Tuuri täytti syksyllä pyöreitä vuosia. Kysyimme neljältä lukijaltamme Tuurin rakkainta kirjaa, mikä hänen tyylissään viehättää ja mikä ... Lue lisää
Christian Rönnbacka työstää parhaillaan kolmattatoista Antti Hautalehto -dekkaria. Kuva: Heli Rönnbacka.

Uusi dekkari syntyi poikkeuksellisella tavalla – teemana nuorisorikollisuus ja suomalaiset Ukrainan sodassa

EVIJÄRVELÄISLÄHTÖINEN Christian Rönnbacka on kirjailijoita, joiden uutta teosta odotetaan. Antti Hautalehdosta kertova, Porvooseen sijoittuva dekkarisarja on löytänyt tiensä suomalaisten kirjahyllyihin, ... Lue lisää
Kirjailija Merja Mäki kertoi romaaneistaan Evijärven kirjastossa.

Merja Mäki tekee rauhantyötä kirjoittamalla sodasta

TUNNETTU kirjailija Merja Mäki ja innostus kirjoihin ovat houkutelleet naisista koostuvan yleisön Evijärven kirjastoon. Kauhavalla asuvan, aikaisemmin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden ... Lue lisää
Jorma Melleri.

Naurusta, huumorista ja puujalkavitseistä 

OLEN viime aikoina lukenut kaksi esikoisromaania, jotka sivuavat huumoria eri kulmista. Monille lappajärveläisille tutun Liisa Walleniuksen kirjassa ennustetaan naurun kuolemaa ... Lue lisää
123 Seuraava
123
Lahjapaketti
Joulu tulee, niin myös toimituksen uutiskirje! Tilaa tästä!
JSS logo sininen

Järviseudun Sanomat on Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla kerran viikossa ilmestyvä puolueeton paikallislehti. Levikiltään Järviseudun Sanomat on sarjassaan Suomen suurimpia viikoittaisia paikallislehtiä.

Järviseutu-säätiön apurahahakemus
Anna palautetta Tietosuojaseloste

Yhteystiedot

Järviseudun sanomat
0400 773 492
toimitus@jarviseudunsanomat.fi
Maneesintie 16
62600 Lappajärvi

Some

@jarviseudunsanomat Jss Järviseudun Sanomat +358 40 077 8542
UUTISET TAPAHTUMAT NÄKÖISLEHTI